Suomalaiset on tylyjä!
Palattiin juuri vuoden mittaiselta USA:n työkeikalta Suomeen ja heti palatessa pisti silmään, miten tylysti suomalaiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan. Ystävinähän suomalaiset ovat mainioita ja minullakin on monia suomalaisia ystäviä, mutta tuo tapa, jolla vieraillle puhutaan esim. kaupoissa ja ylipäänsä tilanteissa, joissa pitää puhutella tuntemattomia, on usein aika järkyttävää. Nyt joku varmaan sanoo, että ei kaipaa amerikkalaista "pinnallisuutta". Ehkä töksäyttely ja tylyys on sitten sitä paljon ihailtua suomalaista "rehellisyyttä".
Kommentit (36)
Toni Halme kirjoitti kirjassaan "Jumala armahtaa minä en" osuvasti amerikkalaisesta kohteliaisuudesta. Juttu meni osapuilleen näin. Tapaamisessa amerikkalainen kättelee ja ylenpalttisen ystävällinen. Poistuessaan välillä vessaan amerikkalainen tulee takaisin käytyään paskalla eikä ole pessyt käsiään, kättelee sinua uudelleen ja on jo tuona aikan unohtanut nimesi.
Hih, 3, mutta olisihan sellainen viesti kiva lukea verrattuna tyypillisempiin v-ttuiluviesteihin. terv. AP.
4, vastaavasti suomalainen ei ole luultavasti joko noteerannut minua ollenkaan tai sitten on ynähtänyt jotain tervehdykseksi tulkittavaa ja sitten kääntänyt selkänsä.
Totut nopeasti maan tapoihin vain vuoden mittaisen tauon jälkeen. Niin on monet muutkin. ja pian ollaan samanlaisia kuin kaikki muutkin. Meistä monet ovat kuitenkin olleet pidempäänkin poissa:)
Ei pointtini ole se, kuinka pitkään olen ollut poissa tai kuinka sopeudun tänne, vaan tässä tylyydessä, jonka huomioin, koska olin ollut välillä muualla. AP
En tiedä Jenkeistä, olen viettänyt paljon aikaa Ranskassa, koska toinen mun vanhemmista on sieltä. Pidän suomalaisesta rehellisyydestä ja aitoudesta paljon enemmän kuin siitä kauniista puheesta, kun selän takana sitten puhutaan toista.
Ranskahan taitaa olla tunnettu siitä, että siellä ei olla kohteliaita tuntemattomillekaan, ainakaan niille raukoille, jotka eivät osaa kunnolla ranskaa? Se yhdistettynä "ystävien" kaksinaamaisuuteen... Ei kuulosta kivalta. AP
Sehän on sinusta itsestäsi kiinni. Jos juttelet suomalaiselle kivasti kuin jenkit, niin suomalainen vastaa samoin. Niinhän sinäkin teit USAssa? Vai väitätkö olevasi erikoistapaus?
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ystävällisyys ja kohteliaisuus kanssaeläjiä kohtaan sekä rehellisyys eivät mitenkään sulje toisiaan pois. AP
Niinhän sitä toivoisi, 11. Usein se on itsestä kiinni, mutta ei mitenkään välttämättä. AP
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 01:41"]
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ystävällisyys ja kohteliaisuus kanssaeläjiä kohtaan sekä rehellisyys eivät mitenkään sulje toisiaan pois. AP
[/quote]Voi jestas sentään, tuo on ihan tyypilllistä vinkunaa vuoden tauon jälkeen, ensi viikolla et edes muista mistä itkit. Sitä paitsi monissa muissa maissa ne valittaa ihan samoin...
14, en minä tässä mitenkään "vingu" tai "itke", kunhan virittelen kaskustelua aiheesta. Jos asia ei ole mielestäsi puhumisen arvoinen, voit ihan hyvin seurata jotain muuta ketjua. t AP
En mä kyllä ole huomannut tylyyttä, mutta enpä ole kovin kauaa ollutkaan suomesta poissa. Tekisikö suomalaisten yleinen hymyilemättömyys/vakavuus ja ehkä asiallisuus tuon vaikutelman?
Kyllähän mun mielestä suomalaiset vastaa jos joku kysyy vaikka missä on jokin paikka tai miten pääsee johonkin.
16, varmasti tuosta tietynlaisesta "asiallisuudestakin" on kyse. Ja kyllä minunkin mielestäni suomalaiselta yleensä kysyttäessä ihan hyvin neuvon saa (tosin niin kokemukseni mukaan muunkinmaalaisilta). AP
Suomalaiset ovat asiallisia ja tehokkaita.
18, toisaalta niin ovat saksalaisetkin, ja samalla kohteliaita kanssaihmisille... AP
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 02:08"]
18, toisaalta niin ovat saksalaisetkin, ja samalla kohteliaita kanssaihmisille... AP
[/quote]
Se että, liiketuttavalta kysytään alkuun rutiinilla miten perhe voi, vaikkei kiinnostakaan, ei minusta ole mitenkään erityisen kohteliasta, vaikka se aluksi siltä tuntuikin. Kokeilepa asua Saksassa muutama vuosi tai edes tehdä muutama vuosi töitä saksalaisten kanssa, niin se kohteliaisuus ja saksalainen mielenlaatu avautuu ihan eri tavalla. Toki, saksalaista täsmällisyyttä ihailen. Jos sanotaan että palaveri alkaa 10.00, niin kaikki ovat valmiina, paperit ja ajatukset selvitelty ja todellakin aloitetaan minuutilleen silloin, eikä valuta pikkuhiljaa 10.30 mennessä paikalle ja hassata tehokasta työaikaa haahuiluun.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2015 klo 01:39"]Ranskahan taitaa olla tunnettu siitä, että siellä ei olla kohteliaita tuntemattomillekaan, ainakaan niille raukoille, jotka eivät osaa kunnolla ranskaa? Se yhdistettynä "ystävien" kaksinaamaisuuteen... Ei kuulosta kivalta. AP
[/quote]
Ranskalaisethan on kuuluisia siitä, etteivät tykkää, jos ei osaa ranskaa. En minäkään osaa, kunnolla. Mun ranskalainen äiti puhui meille huonoa suomea, vaikka nykyäänhän suositellaan, että lapsille kukin aikuinen puhuu äidinkieltään.
Mutta siellä kyllä ollaan pinnallisesti tosi kohteliaita aina, etenkin kun ollaan ihan sukua. Olen vain oppinut, että se ei kerro paljoa siitä, mitä oikeasti ajatellaan. Toki mm. mun ranskalaiset isovanhemmat, näin uskon, ihan tosissaan myös rakastaa hillittömästi. Pointtini on se, että ei voi tietää aina. Suomessa yleensä voi, ja tykkään tästä tavasta paljon enemmän.
Mene sitten takaisin amerikkaan kusipää! Sinua ei täälä kaivata.
Unohdit kysyä viestin alussa kuinka voimme ja toivottaa lopuksi hyvää juhannusta.