Häpeääkö lapsesi työttömyyttäsi

Lapseni on kaksivuotias. Ei häpeä isänsä työttömyyttä vaan on onnessaan, kun on aina leikkikaveri kotona ja pääsee fillaroimaan ja maalle mummua ja hevosia katsomaan vaikka joka päivä.

Ei. Ne vaan tykkää kun olen kotona rapsuttelemassa niitä koko päivän.

Tytöä, 13 v. silloin asia varmaan mietitytti, mutta oli saanut kaverinsa isältä lausunnon, että isäsi tietää näistä ammattiin liittyvistä asioista kaiken (asiantuntijatehtävä, ei olisi varmaan muuten kertonut). Sen jälkeen ei ole varmaan mietinyt asiaa. Poika 16v. osaa jo suhteuttaa asioita, ja pienin 9 v. peesaa sisaruksien mielipiteitä ja tuntemuksia.

Oulun seudulla erittäinkin pätevien ja tarmokkaiden työttömyyys on tavanomaista. Hämästyttää, kuinka päteviä ihmisiä on vapailla työmarkkinoilla, Vielä 90-luvun laman jälkeenkin kaikki pääsivät töihin, jos osasivat edes aakkoset, ja työintoa riitti.

Kyllä niitä varmaan hävettäisi, jos olisin työtön, meidän tuttavissa ei juuri työttömiä ole ollut. Kun heitä harmittaa jo sekin, ettei mulla ole rahaa liikoja... Pärjätään just ja just, mutta teinit kaipais vähän muutakin kuin perusarkea, harrastuksistakin on luovuttu.

Kyllä ne häpeää. Olin kaksi vuotta kotona hoitamassa kuopusta. Nyt olen menossa töihin ja lapset 10&6 ovat onnesta soikeina ja ylpeitä äidistään :)

Ei ne lapset häpeä ellei aikuiset itse häpeä.

lapset nappaa noi asenteet helposti. Aika niitten kans olis hyvä osata jutella ja kertoa asioita, ettei ne yksin tunteita käsittelis.