Aiotteko olla lapsillenne miten tiukkoja koulumenestyksen

Jos huonoja arvosanoja tulee, pitää selvittää mistä johtuu ja yrittää löytää keino parantaa, moittia emme aio, mutta huonot arvosanat eivät ole kuitenkaan hyväksyttäviä jos tietää että lapsi pystyy parempaan.

Kokeissa pääasia on, että on tehnyt parhaansa, eli ei ole hutiloinut tms. Jos näen selvästi, että kyse on ollut hutiloimisesta tai siitä ettei ole keskittynyt kunnolla, puutun asiaan (eli jos tyyliin 1+9 menee väärin, puutun asiaan kyllä, koska tiedän että lapsi osaa sen.)

Meillä ainakin on niin älykkäät lapset että ainoastaan numerot 8-10 ovat sallittuja. Kahdeksikostakin joutuu jo äipän kanssa harrastamaan lisäopiskelua.

Tuskin tuijotamme arvosanoihin vaan keskitymme seuraamaan miten lapsi opiskelee. Eli tekeekö läksyt, lukeeko kokeisiin jne. Ja tietenkin reagoimme jos numerot ovat tosi huonoja, kutosta tai vitosta. Silloin pitää miettiä miten voi tukea lapsen oppimista.

mut en halua et lapsi ei uskalla näyttää todistusta/koearvosanaa huudon takia. Jos arvosanat pysyy suht selkeästi kokoajan samalla tasolla niin tuskin niihin sen enempää puututaan.

Opiskelemaan varmaankin kannustetaan mutta jos selkeästi näkee että lasta kiinnostaa enemmän käytännöntyöt kuin kirjat niin ei pakoteta esim lukioon.

Vierailija:

Kokeissa pääasia on, että on tehnyt parhaansa, eli ei ole hutiloinut tms. Jos näen selvästi, että kyse on ollut hutiloimisesta tai siitä ettei ole keskittynyt kunnolla, puutun asiaan (eli jos tyyliin 1+9 menee väärin, puutun asiaan kyllä, koska tiedän että lapsi osaa sen.)

Kaikessa ei ole pakko olla hyvä, mutta huolimattomuusvirheitä en hyväksy. Jos nelosluokkalainen ei osaa laskea että 2+3=5 niin puutun asiaan. tai jos huoma että kokeessa muuten hutiloi esim. lukee tehtävän väärin, laitta + merkin tilalle - jne jne

Meillä taas yritetään saada lapsi tyytymään vähemmän täydelliseen tulokseen, on itselleen tosi tiukkis ja me sit et ei haittaa jos on muutama huolimattomuusvirhe - ei lue kokeisiin paitsi enkkua ja silti saa ysejä ja kymppejä. En tiedä mistä on saanut noin vaativan yliminän,multa varmaan:-)

Viime talvena oli tällainen tilanne. Yksi tyttäristä innostui vähän liikaa harrastamaan ja läksynteko unohtui vähäksi aikaa. Parissa kokeessa oli huomattavasti normaalia huonompi numero ja kun selvittelimme syytä, totesimme että harrastus on vienyt liikaa aikaa (ja meillä vanhemmilla oli lipsunut valvonta, mekin saimme rangaistuksemme). Sovimme, että harrastus saa jäädä pariksi viikoksi ja se riittikin hevostytölle rangaistukseksi =)

Sen jälkeen ei tällaisia ongelmia ollut. Ja suurimmaksi osaksihan syy koko juttuun oli meidän vanhempien löystynyt valvonta mitä tuli esimerkiksi läksyjentekoon ja harrastukseen kuluneeseen aikaan.

Koululaisen läksyt pitäisi kuitenkin olla hänen omalla vastuullaan.

Vierailija:

Ja suurimmaksi osaksihan syy koko juttuun oli meidän vanhempien löystynyt valvonta mitä tuli esimerkiksi läksyjentekoon ja harrastukseen kuluneeseen aikaan.

Kyllähän tyttö oppi äkkiä, että kun kukaan ei vähääkään välitä siitä missä hän on, hän voi sitten käyttää kaiken vapaa-aikansa hevosten parissa.

Osasyy oli meidän vanhempien väsymyksessä ja stressissä, meistä oli varmasti vain helpompaa, kun saimme kotiin tultuamme vain olla.

Vierailija:

Koululaisen läksyt pitäisi kuitenkin olla hänen omalla vastuullaan.

Vierailija:

Ja suurimmaksi osaksihan syy koko juttuun oli meidän vanhempien löystynyt valvonta mitä tuli esimerkiksi läksyjentekoon ja harrastukseen kuluneeseen aikaan.

Ala-aste ikästä vielä voi valvoa helposti kouluasioissa ja myös vaikuttaa opiskeluun mutta kun ylä-aste koittaa on ihan sama mitä vanhemmat sanovat/tekevät. Lapsi tekee silloin just senverran kun häntä huvittaa.



Esimerkkejä löytyy lähiympäristöstä paljon. Ala-asteella keskiarvot 8-9 ja ylä-asteella 6-7 luokkaa.



Onneksi usein lapsi viimeisellä luokalla jo vähän järkiintyy ja alkaa vähän tsempata.

Sitten pyydän näyttämään tehtävät ja jos huomaan, että on virheitä niin sitten pyydän korjaamaan. Hankalissa tehtävissä lapsi pyytää itse apua ja tottakai autan.

Kokeet käydään yhdessä läpi ja väärien vastausten kohdalla mietitään yhdessä miten olisi pitänyt vastata. En moiti vaikka koe olisi mennyt huonosti, mutta kehotan olemaan seuraavassa kokeessa huolellisempi.

vanhemmat jolla ei vielä kouluikäisiä lapsia vastaisivat et koulu tärkeämpää kuin harrastus. Vanhemmat joilla ala-aste iläisiä lapsia pitävät myös koulua tärkeämpänä. Vanhemmat joiden lapset ylä-asteella tai jo kouluiän ohittaneet pitävät harrastusta tärkeämpänä kuin koulua.



Tein tossa vähän galluppia asian tiimoilta ja tämä oli lopputulos