Ohjaako toimintaasi pelko vai rakkaus?
Suuntaudutko elämänvalinnoissasi pois pelosta vai kohti rakkautta? Haluatko itse elää esim. palkkaorjana vain koska pelkäät jäädä ilman vakituista palkkaasi vaikket viihdy työssäsi ja koko elämäsi tuntuu raskaalta tarpoa?
Opastatko lapsiasi rakkaudesta vai onko ohjauksesi tarkoitus vain estää heitä tekemästä tulevaisuudessa jotain mitä pelkäät? Miksi esim suutumme lapsille? Mikä tunne siellä on taustalla?
Kommentit (12)
Minä kyllä myönnän, etten esimerkiksi olisi viitsinyt tehdä paljon töitä ellen pelkäisi joutuvani sosiaaliturvan varaan. Pelkään, että olisin jonkun viranomaisen hyväntahtoisuuden varassa enkä saisi itse päättää mitä tarvitsen. Mutta ehkä tuossakin on taustalla yhtä paljon rakkaus itseä kohtaan, en haluaisi olla muiden armoilla.
joskus ihmettelen ihmisiä, jotka näyttävät elävän lähinnä kulutuksensa kautta. Aina pitää olla uusin auto ja remontti. Nauttiiko ne niistä niin paljon vai pelkäävätkö mitä naapurit sanoo?
Kyllä se on osin molempia. Pelottaa just nyt, kun pitäisi kertoa yhdelle miehelle tunteistani, mutta en kykene. Kuitenkin aikaisemmin juuri rakkaus ohjasi minua häntä kohti hyvinkin voimakkaasti, niin, että itse melkein vain kuljin mukana ja ihmettelin missä mennään. Nyt sitten saan ihmetellä, mikä siinä puhumisessa niin pelottaa. Huoh. Koskaan ei tunne edes itseään.
Pelko. Vain ja ainoastaan. Rakkaus minussa on kuollut.
Pelko. Pakko miettiä kaikki sen mukaan, että pahimmat skenaariot eivät toteutuisi ja jättää riskit ottamatta. Unelmoin siitä, että olisin tilanteessa, jossa olisi varaa ottaa riskejä ja tehdä, mitä oikeasti haluaa.
Rakkaus ehdottomasti. Olen karistanut pelkoni.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:03"]
Pelko. Pakko miettiä kaikki sen mukaan, että pahimmat skenaariot eivät toteutuisi ja jättää riskit ottamatta. Unelmoin siitä, että olisin tilanteessa, jossa olisi varaa ottaa riskejä ja tehdä, mitä oikeasti haluaa.
[/quote]
Mikä estää? Syökö sudet vai tuleeko ebola jos teet mitä haluat? Vai pelkäätkö vaan noloutta? Ei ehkä kannattaisi.
Mitä on rakkaus? Minulle se on kauhean abstrakti käsite. Ymmärrän kyllä sen hetkellisen lämmöntunteen jonka koen katsoessani vaikka miestäni, lapsiani tai koiraani. Se on minulle rakkautta. Mutta ei se toimintaani mitenkään ohjaa. Rakkaus joka voisi ohjata toimintaa on minulle jotenkin ihan vieras ajatus.
Kumpikin. On tullut tehtyä valintoja esim. yksinjäämisen pelosta. Ja tuo jonkun mainitsema, että töissä on pinnistellyt pelosta, minä ehkä kritiikinpelosta. Ja arvostelunpelko ohjaa kyllä valintoja useinkin.
Mutta kyllä sentään rakkaudestakin tulee toimittua. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa, että saan tehdä töitä rakkaudesta hommaan, ei tarvi tuntea esim. pelkoa toimeentulosta. Ja yksi uudenlainen ihmissuhdekin minulla on, joka ei ohjaudukaan hylätyksitulemisen pelosta vaan huomattavasti aiempaa enemmän rakkaudesta, välittämisestä, rinnallakulkemisen halusta. Kyse ei ole parisuhteesta vaan kaveruudesta.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:11"]
Mitä on rakkaus? Minulle se on kauhean abstrakti käsite. Ymmärrän kyllä sen hetkellisen lämmöntunteen jonka koen katsoessani vaikka miestäni, lapsiani tai koiraani. Se on minulle rakkautta. Mutta ei se toimintaani mitenkään ohjaa. Rakkaus joka voisi ohjata toimintaa on minulle jotenkin ihan vieras ajatus.
[/quote]
Tämä tarkoittaa varmaan myötätuntoa muita ihmisiä ja ehkä luontoakin kohtaan. On ihmisiä, jotka esim hakeutuvat aloille, joilla voivat olla konkreettisesti avuksi toisille. Tai perustavat vaikka facebookin ilmaista lastenhoitopalvelua tarjoavan palvelun, jne.jne. Rakkautta voi ilmaista monin tavoin. Kasvissyönti voi olla rakkaudellinen valinta.
Ei varmaan kumpikaan pääosin. Minä teen mitä sisäinen intuitioni sanoo, toki myös järjellä vähän miettien mutta pääasiassa luotan intuitioihini. En pelkää mitään tai ketään, mutta en erityisemmin haluakaan mitään mitä mulla ei jo ole. Minä olen vaan ja nautin elämästä.
Mitä rakkauteen tulee, niin mulla ei ole varsinaisesti ketään ihmistä jota rakastaisin tai joka rakastaisi minua. Enkä oikeastaan kaipaakaan. Minulle riittää kaikki se rakkaus jota koko luonto ja luomakkunta tuntuu osoittavan minua kohtaan, ja se rakkaus jota tunnen sisälläni.