Miten kävi avioliittokammoisen miehen jälkeen?

Naiset, millaisia elämäntarinoita teillä on avioliittokammoisesta miehestä? Olen 33-vuotias ja seurustellut kuusi vuotta miehen kanssa, joka on pari vuotta vanhempi. Meillä on yhteinen koti ja kaikki perusasiat kunnossa. Olen useamman vuoden puhunut miehelle että minä haluaisin mennä naimisiin, koska se olisi minulle tärkeää ja merkitsisi sitoutumista parisuhteeseen, luottamusta ja turvaa. Miehellä on aina selitys että ai haluatko sinä nyt naimisiin, kun on ollut riitoja ja kaikkea. Hänestä ei tunnu nyt hyvältä ajatukselta ja katsotaan joskus kun on parempi. Minusta alkaa tuntua että sitä parempaa aikaa ei koskaan tule että minä kelpaan miehelle. Sanoinkin hänelle jo aika suoraan että minulla alkaa olla sellainen tunne että joko sinä osoitat että haluat sitoutua parisuhteeseen ja mennään naimisiin tai sitten erotaan – minä en jaksa enää tätä epävarmuutta ja epämääräisiä lupailuja. Miehen vastaus oli että hän ei halua mennä naimisiin. Ero tuntuu ajatuksena kamalalta ja pelottavalta kun rakastaa toista ihmistä paljon mutta alan väsyä tähän katsotaan joskus myöhemmin -moodiin. Olen tehnyt miehelle hyvin selväksi miten tärkeää naimisiin meno minulle olisi, hän on taas ollut että hän ei ole koskaan pitänyt sitä isona asiana. Sanoinkin siitä että jos se kerran ei hänelle ole iso asia mutta minulle olisi niin miksi silloin ei voisi mennä naimisiin? Ei hän kuitenkaan halua. Eli jokin hänellä on tässä suhteessa vialla kun ei kerran halua siihen sitoutua. Minulla alkaa loppua aika kesken, sillä olen aina haaveillut siitä että menisin naimisiin ja saisin lapsia mutta tämä suhde näyttää nyt junnaavan paikallaan. Joten kysyn teiltä kohtalotoverit, millaisen päätöksen te teitte ja mitä olette nyt mieltä jälkeenpäin?