Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minua ahdistaa, kun mies niin "rento" lasten suhteen...

Vierailija
29.06.2015 |

Ollut suoraan sanottuna aikalailla avuton lastenhoidon ja kasvatuksen suhteen, ainut lapsi itse eikä enenn meidän lapsia mitään kokemusta lastenhoidosta. Enemmän onkin leikittäjä kuin hoivaaja. Tietenkin alusta lähtien kuitenkin ollut itsestäänselvyys (minulle ainakin..) että mies vaihtaa vaippoja ja hoivaa lapsia. Mutta paljon oli haastavia tilanteita kun lapset oli vauvoja- ja taaperoita, tippuivat tuolilta kun isi ei huomannut/hoksannut varoja jne.. 

Nyt lapset ovat 6 ja 3.5v ja minulla jatkuu tietynlainen ahdistus miehen suhteen -minusta hän on ehdottomasti liian löperö lasten suhteen, ja liian turvaton. Mies sanoo, ettei lapsista mitään rassukoita kasvateta ja saavat täysillä kokeilla rajoja, pienempikin saa miehen puolesta juosta isomman kanssa etukäteen puistoon (ei autotien ylitystä) kun isä tulee sitten perässä, saavat siellä keikkua trapetsitaiteilijoina mkten isossa laktteessa/korkealla tahansa, saavat mennä ja temmeltää kovin huolettomasti.. Minä pelkään, sttä lapsille sattuu jotain isän kanssa. 

Ja onhan haavereita tullut, riehuneet hippaa kiipeilytelineeltä ja pienempi tullut päälleen alas jne. mutta hengissä toistaiseksi...

Lisäksi mies jättää vastuuta väärällä tavalla lapsille, esim. isompi saaarjata omat hampaansa, pienempikin kuns anoo että riittää niin mies lopettaa..aurinkorasvat saa laittaa itse, suihkussa peseytyä itse ilman että isä pahemmin muistuttelee tukan pesua tms. Puhalle saavat pukeutua melkolailla omavastuullisesti, isä aika ulkona siitä mitä lapset tarvitsevat ylleen. 

Kun näkstä asioista miehelle puhun ja etenki turvallisuudesta, mies sanoo "joo joo.. Älä viitti, tommk en tiukkapipo/hysteerikko olet" eikä siis ota kuuleviin korviinsa. Mulla sitten jatkuva epäluottamus miestä kohtaan. enkä tiedä, missä ne turvalliset rajat enää menevät, olenko hysteerikko..

 

 

 

Kommentit (59)

Vierailija
1/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäiset lapset? Mielestäni pitää kyllä olla vähintään 6-7-vuotias, että voi mennä edeltä puistoon. Meillä 9-ja 5-vuotiaat ja nuorempi ei vieläkään mene edeltä edes isoveljen kanssa.

Vierailija
2/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meitä on moneen junaan. Miehesi mielestä sinä luultavasti olet tiukkapipo.

En koe olevani liian löperö, mutta kyllä mäkin annan lasten kiipellä, pomppia ja juosta edellä (jos ei autotietä), itse raahustan välillä "kaukana" perässä, näköetäisyydellä kuitenkin.

Meilläkin 6 vuotias pesee hampaat itse.

Kaikki neljä lasta elossa edelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska olet tiukkapipoinen ja hysteerinen, taitaa miehesi alitajuisesti oikein korostaa sitä omaa höllempää kasvatustapaa. Kyseessä on oravanpyörä, mitä enemmän nalkutat ja kritisoit, sitä useammin ja enemmän mies tekee juuri päinvastoin kuin sinä haluaisit, toisinaan voi olla että jo itsekin tietää tekevänsä asiat "liian rennosti", mutta ei voi antaa periksi ettei myöntäisi olevansa väärässä tai menettäsi kasvojaan sen höllemmän kurin edustajana.

Vierailija
4/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 21:03"]Minkä ikäiset lapset? Mielestäni pitää kyllä olla vähintään 6-7-vuotias, että voi mennä edeltä puistoon. Meillä 9-ja 5-vuotiaat ja nuorempi ei vieläkään mene edeltä edes isoveljen kanssa.
[/quo

Öh, 7-vuotiashan on jo koululainen?

Vierailija
5/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei niitä lapsia kannata pumpulissa kasvattaa. Lapsen pitää antaa kiipeillä ja kokeilla voimiaan. Siinä ne voimat ja tasapaino kehittyvät, kun ei ole koko ajan vieressä. 3,5v lapsi jo aika iso, eikä mikään taapero.

Meillä 6v käy kaupassa (kivittäkää vaan). Käynyt jo vuoden. Täyttää nyt kesällä 7v. Reipas tuleva ekaluokkalainen, joka saa jäädä kotiin yksin jo lyhyiksi ajoiksi, mennä puistoon yksin ja hampaatkin pesee yksin ja hiukset myös ;)

Minusta olet aika tiukkus

Vierailija
6/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin kyllä tuonikäiset on meillä saaneet kiipeillä

missä haluavat ja miten korkeelle haluavat, siis kiieylytelineellä jossa on turvahiekat alla. Puuhun jos kiipeävät niin seuraan että eivät mee turhan korkealle. Parivuotiaana kun ovat aloitelleet kiipeilyä niin olen ollut vähän varmistamasa mutten kyllä noin isojen kanssa. Minusta lasten kuuluukin kiipeillä ja olla mustelmilla ja tikkuja sormissa. Ja päästäisin kyllä puistoon tosiaan jos ei oo autotietä ja kävelisin itse perässä eli olisin ehkä minuutin, pari myöhemmin paikalla.  Monilla omakotitalo-alueilla tuonikäisrt ulkoilee keskenään vanhemman vilkuillesa ikkunasta. 

hampaiden pesu ehkä voi 6 vuotiaalta onnistua jos on sähköhammasharja, muuten ehkä ei. 

Kyllä monilta äideiltäkin näkee löperöä pukeutumista, ei ne lapset ihan pienestä kuitenkaan rikki mee, jos tulee kylmä niin sitten voi laittaa lisää päälle. Itse kuulun silti siihen joukkoon joka pukee mieluummin liikaa kuin liian vähän kun esikoinen on aika vilukissa. 

Mutta teidän perheessä varmasti molemmilla on parantamisen varaa, sinä voisit löysätä vähän ja mies vastaavasti tiukentaa linjaansa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/59 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voithan pyytää että miehesi tekisi jotain toisin...en nyt kyllä itse näe, että miehesi olisi vastuuton kasvattaja. Ja kyllä 5-vuotias voi mennä puistoon sisaruksen perässä.
Jos lasta ohjeistetaan jatkuvasti niin kyllä se ahdistaa. Kontrolloidaan.
Mieheni on kontrollifriikki - vahtii ja tarkistaa. Mieheni on kyllä neuroottinen...ja pelkää että sattuu jotain...

Vierailija
8/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tuo on minusta tylsää, että lapsi on koko ajan ikäänkuin "löysässä hirressä", että mitä tehdään ja mennäänkö mihinkään tai mennäänkö rannalle vai ei. Pitäisi vastasta suoraa ei tai kyllä tai mietin vielä, katsotaan hetken päästä. Varsinkin jos sitten hermostuu jankkaamisesta ja syyllistää lasta siitä, ettei rannalle mennä koska lapsi on niin ärsyttävä jankatessaan. Vastaisi itse kunnolla niin, että lapsi tietää, mitä isä ajattelee asiasta. Ei tuon ikäinen osaa vielä päätellä tai lukea rivien välistä tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 13:04"]

No tuo on minusta tylsää, että lapsi on koko ajan ikäänkuin "löysässä hirressä", että mitä tehdään ja mennäänkö mihinkään tai mennäänkö rannalle vai ei. Pitäisi vastasta suoraa ei tai kyllä tai mietin vielä, katsotaan hetken päästä. Varsinkin jos sitten hermostuu jankkaamisesta ja syyllistää lasta siitä, ettei rannalle mennä koska lapsi on niin ärsyttävä jankatessaan. Vastaisi itse kunnolla niin, että lapsi tietää, mitä isä ajattelee asiasta. Ei tuon ikäinen osaa vielä päätellä tai lukea rivien välistä tms.

[/quote]

No kyllä lapsen on ihan hyvä oppia olemaan myös jonkun aikaa ihan rauhassa ilman suunnitelmia. Jos kerran on sanonut ettei mennä, niin miten 6 v ei sitä muka tajuaisi? 

Vierailija
10/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihme touhua mun mielestä. Että lapsilla pitäis olla aamusta tarkka suunnitelma mitä tänään tehdään, isän kanssa pitäisi sopia että "Nyt Marko olette sitten lasten kanssa sisällä klo 8-10, sitten ulkoilua 10-12, ruoka-aika klo 12 ja sitten pedagogisesti virittynyttä toimintaa 13-15..." Nyt on loma! Tuollaista on koko talvi päiväkodissa ja töissä, kai kesällä voi olla vähän vapaampaa! Ilmeisesti miehesi kuitenkin puuhaa lasten kanssa, kattoo että pukevat päälleen, ruokkii lapset ym. Todennäköisesti puistossakin katsoo perään vaikka päästää lapset kiipeämään korkeammalle kuin sinä.
Mun mies on samanlainen, samaa sanovat naapureiden äidit mutta tuskin on mikään add. Ehkä meidän naisten on vaan vaikea uskoa että miehen erilainen rytmi ja tyyli voi olla ihan hyvä sekin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 12:17"]Oikeesti..peseekö jotkut 6-vuotiaiden hampaat vielä...? Ja 5v....... Kyllä mä jo 4v laitan jo peseen ite!
[/quote]Juuri hammaslääkäri sanoi meille, että kun lapsi osaa kaunokirjoituksen, silloin motoriikka riittää tarpeeksi tarkkaan pesemiseen itse. Meillä lapsi pesee ensin itse ja sitten vielä aikuinen viimeistelee.

Vierailija
12/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä minä olen se rennompi, joka antaa lapsen juosta edellä ja kiipeillä kiipeilytelineissä. Mies aina huutaa: "Varo/Varovasti!" tms. :D Osaan ottaa rennosti, koska olen ollut lapsen kanssa enemmän kuin mies.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höllää, ap. Oli tuossa pari oikeaakin huolta mutta suurin osa ihan itse keksimääsi.

Vierailija
14/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei ole miehesi ok, jos kerta puhuukin lapsille miten sattuu. Lasten kanssa pitäisi pyrkiä olemaan mahdollisimman johdonmukainen, nyt mennään sinne, laitetaan nämä vaatteet päälle, nyt syödään tätä jne. Lapsi voi toki päättää kahdesta piposta kumman laittaa päähänsä, tai syökö hän banaanin vai omenan, muttei muuta, aikuinen on lapsen kasvattaja ja turva, eikä toisin päin. Ja tuo puistoon menemiset ja muut, lasten pitäisi olla kokoajan aikuisen valvottavissa. Isosisarelta ei voi vaatia pienemmän sisaruksen vahtimista, se on vanhemman tehtävä. Terv. Lastenohjaaja

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi herramunjeesus. 90-luvulla omat vanhempani antoivat mun temmeltää ties missä naapurin ipanoiden kanssa. Toivottavasti musta ei tule yhtä hysteeristä helikopterivanhempaa kuten ap...

Vierailija
16/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 20:59"]

Lisäksi mies jättää vastuuta väärällä tavalla lapsille, esim. isompi saaarjata omat hampaansa, pienempikin kuns anoo että riittää niin mies lopettaa..aurinkorasvat saa laittaa itse, suihkussa peseytyä itse ilman että isä pahemmin muistuttelee tukan pesua tms. Puhalle saavat pukeutua melkolailla omavastuullisesti, isä aika ulkona siitä mitä lapset tarvitsevat ylleen. 

[/quote]
Eipä meilläkään isä kauheesti muistuttele samanikäisiä poikia hiustenpesusta ym mutten silti vedä pultteja ja diagnosoi add-isäksi. Oon ottanut vaan käytännöksi että minä pesen lasten hiukset ja vahdin että pesevät itsensä suihkussa kunnolla (eli että hiukset on joka puolelta märät kun tulevat pois). En mäkään siellä suihkussa mukana kuuraamassa aina oo.

Vierailija
17/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä ihmettä, annatteko te oikeasti noin pienten huolehtia itse hammaspesuista? Meillä 6v saa pestä aamuisin itse, oppii siinä homman ja saa harjoitella, mutta kyllä mä/isänsä pestään aina illalla, niin että kaikki plakki lähtee kaikilta pinnoilta, hammasvälien puhdistuskaan ei onnistu vielä lapselta itsenäisesti. Nyt varsinkin kun rautahampaita alkaa tulla, niin aika turha sitten itkeä jälkikäteen jos niihin tulee reikiä. Todellakin koen että mulla on velvollisuus pitää lapsen hampaat ehjinä ja käyttökunnossa niin että aikuisenakin vielä on terve suu!

Vierailija
18/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 14:58"]No ei ole miehesi ok, jos kerta puhuukin lapsille miten sattuu. Lasten kanssa pitäisi pyrkiä olemaan mahdollisimman johdonmukainen, nyt mennään sinne, laitetaan nämä vaatteet päälle, nyt syödään tätä jne. Lapsi voi toki päättää kahdesta piposta kumman laittaa päähänsä, tai syökö hän banaanin vai omenan, muttei muuta, aikuinen on lapsen kasvattaja ja turva, eikä toisin päin. Ja tuo puistoon menemiset ja muut, lasten pitäisi olla kokoajan aikuisen valvottavissa. Isosisarelta ei voi vaatia pienemmän sisaruksen vahtimista, se on vanhemman tehtävä. Terv. Lastenohjaaja
[/quote]

Eiköhän tuo "liika vastuun antaminen" lapselle ala olla pahaksi jos se on jatkuvaa ja sitä tapahtuu koko ajan. Siis se että kysyy lapselta mitä haluat välipalaksi sen sijaan et kysyy otatko omenan vai banaanin. Ymmärrän että tuo turvaa pienelle kun aikuinen päättää ja asettaa raamit ja rajat mutta oikeesti! Kyllä mäkin kysyn lapsilta että Mitä haluaisitte tehdä tänään tai Mitä haluatte syödä huomenna. Hoh-hoijakkaa.

Vierailija
19/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 15:07"][quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 14:58"]No ei ole miehesi ok, jos kerta puhuukin lapsille miten sattuu. Lasten kanssa pitäisi pyrkiä olemaan mahdollisimman johdonmukainen, nyt mennään sinne, laitetaan nämä vaatteet päälle, nyt syödään tätä jne. Lapsi voi toki päättää kahdesta piposta kumman laittaa päähänsä, tai syökö hän banaanin vai omenan, muttei muuta, aikuinen on lapsen kasvattaja ja turva, eikä toisin päin. Ja tuo puistoon menemiset ja muut, lasten pitäisi olla kokoajan aikuisen valvottavissa. Isosisarelta ei voi vaatia pienemmän sisaruksen vahtimista, se on vanhemman tehtävä. Terv. Lastenohjaaja
[/quote]

Eiköhän tuo "liika vastuun antaminen" lapselle ala olla pahaksi jos se on jatkuvaa ja sitä tapahtuu koko ajan. Siis se että kysyy lapselta mitä haluat välipalaksi sen sijaan et kysyy otatko omenan vai banaanin. Ymmärrän että tuo turvaa pienelle kun aikuinen päättää ja asettaa raamit ja rajat mutta oikeesti! Kyllä mäkin kysyn lapsilta että Mitä haluaisitte tehdä tänään tai Mitä haluatte syödä huomenna. Hoh-hoijakkaa.
[/quote]
En ole kyllä ikinä tullut ajatelleeksi että annan liikaa vastuuta lapsille, kun yleensä iltapalalla kysyn otatko leipää, jogurttia vaiko hedelmää tai useampaa näitä.

Vierailija
20/59 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, sun lapsesi kuolee hyvin paljon todennäköisemmin sydän- verisuonitauteihin tai muihin estettävissä oleviin elintasosairauksiin aikuisena ennen aikojaan kuin lapsena tapaturmaisesti. Enemmänkin sun kannattaisi stressata sitä, että muodostuuko lapsillesi terveelliset liikunta- ja ruokailutottumukset kuin, että jäävätkö he telmiessään auton alle yms. Ainakin miehesi vaikuttaa kannustavan lapsia vapaaseen liikkumiseen, josta jää positiiviset muistot lapsillesi.

Ja sitä paitsi elämässä on hyvin vähän asioita, mitä pystyy kontrolloimaan. Itse olen ainakin löytänyt onnen ja sisäisen rauhan siitä, että olen hyväksynyt sen, että hyviä ja huonoja asioita tapahtuu, eikä niitä kannata liikaa vatvoa etu- tai jälkikäteen.