Vaatteiden lainaus" ongelma"
Eikö Suomessa ole enää ketään muuta kuin minä, joka haluaisi LAINATA vaatteita lapselleen??? Ja tietenkin ANTAA LAINAKSI tarvitsevalle?
Lapsuudessani 70-80-luvulla se on ollut ihan tavallista kavereiden kesken lainata lapsilleen. Nyt olen " kehdannut" puhua siihen tyyliin et saisko lainaan, niin ihmiset on mennyt ihan kummallisiksi. Ja sitten vaikertanut, et voin mä myydä ym. En ymmärrä. Myös toisinpäin on tullut ihme reaktioita, olen tarjonnut lainaan vaatteita, niin ei ystävä ole meinannut ymmärtää, että enkö ota mitään hintaa... Ja kysynyt, että enkö tajua, että ne kuluu. No, toki tajuan, mutta en ymmärrä halua MYYDÄ läheiselee ystävällä vaatteita. Ja nyt en todellakaan tarkoita mitään merkkivaatteita, vaan ihan tavallisia, jo muutamalla lapsella olleita arkivaatteita. Rahaongelmia moni tarjoaisi syyksi ystävälle myymiseen. En kuitenkaan usko, että kukaan niillä 5 tai 10 eurosilla oikeasti rikastuu. Ja itse ottaisin lapselleni vaikka synttärilahjaksi enemmin käytettyjä vaatteita tarpeeseen kuin kasan rihkama leluja. Ja lapsen mieliksi voi tosiaan tuoda sen 1 e maksavan tarra-arkin. Näin vähällä meidän perhe olisi tyytyväinen.
Toki Reimatecit,. Remut ja kalliit vaatemerkit on asia erikseen, mut nekin pitäisi läheiselle ihmiselle myydä halvemmalla kuin vieraalle.
Onko enään ketään muuta joka ajattelisi samoin?
Kommentit (12)
Nyt tässä mietin, kun kysyin raskaana olevalta kaverilta että tarviiko vaatteita, että kai se tajuaa että mä ne lainaan annan enkä omaksi.. Mitenköhän sitä hienovarasesti kysys.
Hitto ku ahdistaa ku haluu auttaa mut sit jos toinen loukkaantuukin.
Mun toinen kaveri saa kans (se keltä mä sain lainaan vaatteita) niin olisko hyvä jos kysyisin siltä toiselta kaverilta " onko ok, et lainaan nää vaatteet kun " Pia" saa 5kk sun jälkeen vauvan ja oon luvannut hänellekin lainata" ???
Voi, kun oma kaveripiirini olisi samanlainen! Että lainattaisi. Toki ymmärrän, et jos on tarkka ja haluaa pitää lainatavarasta tosi hyvää huolta, voi se olla stressaavaa. Mut toi, että yhdessä sovitaan, et pidetään kuin omia, kuulostaa hyvältä.
ap
Periaatteena on ollut, että jos mustikkasoppa kaatuu päälle, eikä vaate lähde pesussa puhtaaksi, niin ei haittaa, laitan vaatteet sitten aikanaan pois.
Lisäksi meillä on kolme ystävä perhettä, jotka vallan antavat lastensa vaatteet meille. Mä katson, mitä jätän meille, ja loput laitan seurakunnan kautta Venäjälle tai ystävän kautta Romaniaan.
Mä annan meidän tyttären vanhat vaatteet kolmeen eri perheeseen ja loput Venäjälle. Mulla ei ole aikaa eivä viitseliäisyyttä ruveta niitä kirppareilla kaupittelemaan. Pääasia, että veetteet menevät järkevään jatkokäyttöön.
eli antaisin mielihyvin kaikki lastemme vaatteet kiertoon tutuille,
ja ihan siis omiksi, en kaipaa niitä enää takaisin.
mutta kun ei ole tuttavapiirissä sellaisia joiden lasten koot menisivät yksiin meidän lasten pienten vaatteiden kanssa...
eli " joudun" laittamaan kaikki vaatteet venäjälle, viroon ym...
ihan muutamia vaatteita myin aikoinaan, mutten enää... =)
ikinä ajatellut, että ihan suomalaisetkin lastenkodit ottavat mielellään nättejä vaatteita. Pitävät osan itsellään ja osan antavat sitten perheille, kenellä niihin on tarvetta!
Käytän lisäksi sellaisia yhteyksiä, että vaatteet toimiteteen suoraan ilman välikäsiä perheille. Tiedän, etteivät ne jää mihinkään varastoihin, niin kuin kuulemma jotkut esim. Venäjälle lähetetyt.
Luulen, että suomalaisilla lastenkodeilla ei ole niin huutava pula vaatteista. Vai onko?
ei tosiaan suomalaisilla lastenkodeilla mikään huutava pula vaatteista ole. Mutta mielellään ottavat jotakin nättiä, että ei sitten lapset erotu esim. kaupungilla liikkuessa heti lastenkodin lapsiksi.
Tämä niille, joilla ei ole tuttuja kenelle vaatteita lahjoittaa, eikä hyvää " reittiä" venäjälle, jotta vaatteet varmasti menevät oikeaan paikkaan.
Siihen kaksi syytä:
-en halua takaisin lainaamiani vaatteita koska ne on usein jo sit kahden lapsen jälkeen sen näköisiä että en viitsi niitä en omillani käyttää
- useimmat vaatteet on ns. merkkivaatteita joten siinä on myös syy miksi en halua lainata. Jos vauvan mekko on maksanut 100EUR niin en tosiaan haluan antaa sitä marjan uudelle vauvalle. Mielummin myyn ja saa rahaa takaisin ja voin ostaa uusia vaatteita.
Säästin kovasti aikaa, vaivaa ja rahaa ;-)
Nyt kun olisi kakkonen meille tulossa sain tavarat kyllä takaisin, mutta kaikki siinä kunnossa, ettei mitään voi enää käyttää. Enkä nyt tarkoita pesunukkaa, vaan sitä että tavarat ovat rikki tai yksinkertaisesti niin nujuneita, että ei enää kelpaisi mihinkään. Kyllä harmittaa kun siinä on kuitenkin satojen eurojen edestä tavaraa, ja itsekin pienituloisena ajattelin että kun hankin ensimmäiselle kunnollista niin riittää sitten toisellekin. Nyt pitää hankkia kaikki uudestaan, eikä tosiaan olisi varaa.
Parempia vaatteita itsekukin on sitten säästänyt itselleen tai myynyt kirpputoreilla tms. Ei ole mitään lainaamisvelvollisuutta tai vastaavaa. Mutta jokainen tavallaan. Itse olen tyytyväinen, kun saan tarpeettomat pienet vaatteet pois nurkistani, sainpa ne sitten takaisin tai en. On kiva, kun saa antaa myös hyvän mielen jollekin.
Ollaan sovittu, että käytetään kuin omiamme ja sitten palautetaan kun jää pieneksi.
Nyt kuitenkin olin lainaamassa yhdelle kaverilleni poikamme vaatteita, niin hän kysyi, että voisinko myydä. On kuulemma lainannutkin, mutta ei oikein tykkää kun pitää sitten pitää niistä huolta ja muistaa mikä on keneltäkin. Myin sitten ne vaatteet euron kappale ja siitäkin hän sanoi, että jää kiitollisuudenvelkaan kun myin mm. ulkoilutakin eurolla. Eli ihmiset ajattelee niin eri lailla...