Olen niin surullinen, haluaisin sanoutua irti arjestani edes hetkeksi..

On niin kurja olo, ikävät asiat tosiaan tullut ryppäänä ja voimat on loppu. Yksinäinen on oloni myös. Alan ajatella, että ehkä en ansaitsekaan lohduttajaa, kumppania, perhettä.. Ympärillä kuolemaa, riitoja ja epäoikeudenmukaisuutta. Kaikki tuntuu hankalalta ja itkettää aina vaan enemmän. En tiedä miksi tänne kirjoitin, ehkä haluan vain huomiota, myötätuntoa..