Lue keskustelun säännöt.
Autismi-dg vasta teini-iässä?
13.05.2015 |
Onko yleistäkin?
Nuorelle nyt olisi tällainen tulossa, aiemmin oireiluja on selitetty mm. huonolla vanhemmuudella ja sen aiheuttamilla tunne-elämän ongelmilla. Lapsi on myös leimattu hankalaksi ja uhmakkaaksi joka tahallaan kieltäytyy koulussa tottelemasta. Nyt vuosien jälkeen tehtiin uudet psykologiset testit ja tutkimukset ja tultiin autismi-diagnoosiin. Kuulemma älykkyys on hämännyt aiempia tutkimuksia, lapsi olisi pystynyt sillä kompensoimaan puutteita. Myös adhd-dg on tehty aiemmin ja se kuulemma pysyykin voimassa.
Olisikohan vihdoin mahdollista saada oikeanlaista tukeakin nuorelle tämän dg:n myötä?
Kommentit (20)
Missä asutte? Kuulostaa meinaan harvinaisen ammattitaidottomalta nuo teidän tutkimukset. Autismidiagnoosi tulee yleensä parivuotiaana. Ok, hyvätasoinen eli hfa on vähän monimutkaisempi juttu. Pitäisiköhän ajatella pikemminkinm että lapsesi adhd-diagnoosi tarkentui, sitä kyllä tapahtuu (eli liikettä diagnooseista toiseen).
Vai oliko sittenkin kyse aspergerin syndroomasta.
Sinänsä autismikirjon diagnoosi ei kauheasti muutosta tuone teinisi tilanteeseen. Mitään lääkitystähän ei ole, siis autismikn sinänsä. Adhd-lääkityksestä ehkä on apua, kun teinilläsi on sekin dg. Terapiaakaan ei varsinaisesti ole, tosin moni autistiteini hyötyy neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta. Kannattaa hakea autismikirjon sopeutumisvalmennukseen, siihen kannattaa pyytää diagnosoivalta yksiköltä suositus lääkärinlausuntoon! Sova-valmennukseen pääsee Kelan kautta, sinne menee koko perhe terveine sisaruksineenkin täysihoidolla. Suosittelen lämpimästi, kurssit ovat todella hyviä.
Täältä löydät hakutiedot ja kaavakkeet. Kela etsii teille kurssin diagnoosin ja asuinpaikkakunnan perusteella, mutta kurssit siis ovat jollain toisella paikkakunnalla. Niihin sisältyy majoitus ja ruokailut.
http://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit_nain-haet-
Kannattaa jo tuossa vaiheessa käydä lävitse sitä, millaisia tukimuotoja teinisi mahdollisesti tarvitsee kouluun. Tarvitaan varmaankin erityisopetuspäätös, jos sellaista ei teillä vielä ole. Erityisoppilaat voidaan integroida normaaliluokkaan tai hankkia paikka pienluokalta, siitä voisitte nyt keskustella.
As-teinin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajana yläkoulussa olen törmännyt siihen, että lapsi saa diagnkosin vasta yläkouluikäisenä. Jotenki se alakoulun puoli on sujunut tai sitten vaan kehotetaan kasvattamaan. Koulusta ei kai kovin helpolla kehoteta vanhempia lähtemään tutkimuksiin, tukea tulee stten kyllä.
Asperger on myös autismia. Asperger diagnoosi onkin väistymässä ja puhutaan lievästä autismista tai autismin kirjon häiriöstä. Tämä voidaan tietenkin todeta missä iässä vaan.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:04"]
Opettajana yläkoulussa olen törmännyt siihen, että lapsi saa diagnkosin vasta yläkouluikäisenä. Jotenki se alakoulun puoli on sujunut tai sitten vaan kehotetaan kasvattamaan. Koulusta ei kai kovin helpolla kehoteta vanhempia lähtemään tutkimuksiin, tukea tulee stten kyllä.
[/quote]
Minulla taas on päinvastaisia kokemuksia. Opettajilla on aika ymmärrettävästi alakoulussa motivaatiota saada hankalat ja/tai erityistä tukea saavat lapset erityisluokille tai ainakin koulunkäyntiavustajaresurssia käyttöönsä. Ja siksi halutaan diagnoosit. Tosin ap:n lapsella ehkä jo onkin erityisopetuspäätös, koska adhd-dg.
3
En viitsi paikkakuntaa sanoa tunnistamisen pelosta. Sen voin sanoa että varhaisvuosien diagnosointi oli todella ammattitaidotonta eikä meitä vanhempia kuultu tai uskottu ollenkaan. Adhd-diagnoosi tehtiin yksityisellä. Itse olen epäillyt jotain autisminkirjon häiriötä aina ja sitä nyt tämä nykyinenkin lääkäri sanoi, että olisi pitänyt tehdä tämä dg jo vuosia aiemmin. Erityisopetuksessa ja pienryhmässä on ollut ekaluokasta lähtien, mutta nyt oli puhetta koulun vaihtamisesta sellaiseen, jossa olisi vielä enemmän tämän tyyppisiä lapsia ja siten tietotaitoa sen käsittelemiseen. Saisi ehkä vähän paremmat eväät sitten pian tulevan ammatinvalinnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa, kun ei se koulu kerran tällä hetkellä ja näillä tukimuodoilla suju. C-lausunto saadaan ja voidaan hakea sillä korotettua vammaistukea, nyt se tulee vain alimpana. Ja korotetun tuen myötä sitten aukeaisi mahdollisuudet näihin eri kuntoutuksiin, esim. juuri tuosta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta oli puhetta. Samoin sopeutumisvalmennuksesta. Tämän adhd:n vuoksi kelan kiemurat on valitettavan tutut...
Vähän outo olo kyllä vielä, että nytkö kaikkien vuosien jälkeen tulee lääkäritkin siihen tulokseen mitä olen ehdotellut jo kauan. Ja vielä pahoiteltiin aiempaa huonoa kohtelua, että on asiattomasti tutkittu ja päätelty asiat (kun on etsitty syytä vain perheestä ja vanhemmista eikä tehty mm. neuropsykiatrisia tutkimuksia).
t. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:08"]
Asperger on myös autismia. Asperger diagnoosi onkin väistymässä ja puhutaan lievästä autismista tai autismin kirjon häiriöstä. Tämä voidaan tietenkin todeta missä iässä vaan.
[/quote]
Asperger-diagnoosi ei ole Suomessa väistymässä yhtään mihinkään. Jenkeissä ei ole aiemminkaan juurikaan aspergeria käytetty, ja siksi siellä ovat kaikki samalla autismidiagnoosilla nykyään. Mutta Euroopassa ja Suomessa ne ovat edelleen kaksi eri diagnoosia, vaikka samaan kirjoon kuuluvatkin.
3
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:10"]
En viitsi paikkakuntaa sanoa tunnistamisen pelosta. Sen voin sanoa että varhaisvuosien diagnosointi oli todella ammattitaidotonta eikä meitä vanhempia kuultu tai uskottu ollenkaan. Adhd-diagnoosi tehtiin yksityisellä. Itse olen epäillyt jotain autisminkirjon häiriötä aina ja sitä nyt tämä nykyinenkin lääkäri sanoi, että olisi pitänyt tehdä tämä dg jo vuosia aiemmin. Erityisopetuksessa ja pienryhmässä on ollut ekaluokasta lähtien, mutta nyt oli puhetta koulun vaihtamisesta sellaiseen, jossa olisi vielä enemmän tämän tyyppisiä lapsia ja siten tietotaitoa sen käsittelemiseen. Saisi ehkä vähän paremmat eväät sitten pian tulevan ammatinvalinnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa, kun ei se koulu kerran tällä hetkellä ja näillä tukimuodoilla suju. C-lausunto saadaan ja voidaan hakea sillä korotettua vammaistukea, nyt se tulee vain alimpana. Ja korotetun tuen myötä sitten aukeaisi mahdollisuudet näihin eri kuntoutuksiin, esim. juuri tuosta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta oli puhetta. Samoin sopeutumisvalmennuksesta. Tämän adhd:n vuoksi kelan kiemurat on valitettavan tutut...
Vähän outo olo kyllä vielä, että nytkö kaikkien vuosien jälkeen tulee lääkäritkin siihen tulokseen mitä olen ehdotellut jo kauan. Ja vielä pahoiteltiin aiempaa huonoa kohtelua, että on asiattomasti tutkittu ja päätelty asiat (kun on etsitty syytä vain perheestä ja vanhemmista eikä tehty mm. neuropsykiatrisia tutkimuksia).
t. Ap
[/quote]
Joo, ymmärrän... Mutta missä keskussairaalassa teidät on tutkittu, sen perusteella ei asuinpaikkaanne voi päätellä?
Joo, autismidiagnopsilla saa korotettua. Me emme asperger-diagnoosilla saa (enää vuosiin) edes perustukea, vaikka oikeasti eroa syvästi aspergerin (kuten minun teinini) ja hfa:n välillä ei olekaan hoitoisuuden kannalta. Kelab järjestelmä on perseestä.... Korotettu tuki ei välttämättä avaa terapiahanaa, mutta totta on, että usein ne ovat kytköksissä. Me emme ole saneet terapiaakaan koskaan Kelalta, onneksi HUS kustansi toiminta- ja puheterapiaa useamman vuoden ostopalveluna.
Sova ei edellytä korotettua tukea, mutta lääkärinlausunnossa on hyvä olla suositus sopeutumisvalmennuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:10"][quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:08"]
Asperger on myös autismia. Asperger diagnoosi onkin väistymässä ja puhutaan lievästä autismista tai autismin kirjon häiriöstä. Tämä voidaan tietenkin todeta missä iässä vaan.
[/quote]
Asperger-diagnoosi ei ole Suomessa väistymässä yhtään mihinkään. Jenkeissä ei ole aiemminkaan juurikaan aspergeria käytetty, ja siksi siellä ovat kaikki samalla autismidiagnoosilla nykyään. Mutta Euroopassa ja Suomessa ne ovat edelleen kaksi eri diagnoosia, vaikka samaan kirjoon kuuluvatkin.
3
[/quote]
Kyllä nyt jo osa asseista saa diagnoosiin autismin kirjon häiriö
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:10"][quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:08"] Asperger on myös autismia. Asperger diagnoosi onkin väistymässä ja puhutaan lievästä autismista tai autismin kirjon häiriöstä. Tämä voidaan tietenkin todeta missä iässä vaan. [/quote] Asperger-diagnoosi ei ole Suomessa väistymässä yhtään mihinkään. Jenkeissä ei ole aiemminkaan juurikaan aspergeria käytetty, ja siksi siellä ovat kaikki samalla autismidiagnoosilla nykyään. Mutta Euroopassa ja Suomessa ne ovat edelleen kaksi eri diagnoosia, vaikka samaan kirjoon kuuluvatkin. 3 [/quote] Kyllä nyt jo osa asseista saa diagnoosiin autismin kirjon häiriö
[/quote]
Panehan linkki väitteesi tueksi, lukisin mielelläni. Olen ollut kymmenkunta vuotta aktiivisesti mukana aspergeryhdistyksessä ja seurannut uutisointia, ja tietääkseni noin ei ole. Mutta korjaan mielelläni tietoja, jos sinulla on muutakin kuin wikipedia ja mutu.
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:10"]
En viitsi paikkakuntaa sanoa tunnistamisen pelosta. Sen voin sanoa että varhaisvuosien diagnosointi oli todella ammattitaidotonta eikä meitä vanhempia kuultu tai uskottu ollenkaan. Adhd-diagnoosi tehtiin yksityisellä. Itse olen epäillyt jotain autisminkirjon häiriötä aina ja sitä nyt tämä nykyinenkin lääkäri sanoi, että olisi pitänyt tehdä tämä dg jo vuosia aiemmin. Erityisopetuksessa ja pienryhmässä on ollut ekaluokasta lähtien, mutta nyt oli puhetta koulun vaihtamisesta sellaiseen, jossa olisi vielä enemmän tämän tyyppisiä lapsia ja siten tietotaitoa sen käsittelemiseen. Saisi ehkä vähän paremmat eväät sitten pian tulevan ammatinvalinnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa, kun ei se koulu kerran tällä hetkellä ja näillä tukimuodoilla suju. C-lausunto saadaan ja voidaan hakea sillä korotettua vammaistukea, nyt se tulee vain alimpana. Ja korotetun tuen myötä sitten aukeaisi mahdollisuudet näihin eri kuntoutuksiin, esim. juuri tuosta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta oli puhetta. Samoin sopeutumisvalmennuksesta. Tämän adhd:n vuoksi kelan kiemurat on valitettavan tutut...
Vähän outo olo kyllä vielä, että nytkö kaikkien vuosien jälkeen tulee lääkäritkin siihen tulokseen mitä olen ehdotellut jo kauan. Ja vielä pahoiteltiin aiempaa huonoa kohtelua, että on asiattomasti tutkittu ja päätelty asiat (kun on etsitty syytä vain perheestä ja vanhemmista eikä tehty mm. neuropsykiatrisia tutkimuksia).
t. Ap
[/quote]
Joo, ymmärrän... Mutta missä keskussairaalassa teidät on tutkittu, sen perusteella ei asuinpaikkaanne voi päätellä?
Joo, autismidiagnopsilla saa korotettua. Me emme asperger-diagnoosilla saa (enää vuosiin) edes perustukea, vaikka oikeasti eroa syvästi aspergerin (kuten minun teinini) ja hfa:n välillä ei olekaan hoitoisuuden kannalta. Kelab järjestelmä on perseestä.... Korotettu tuki ei välttämättä avaa terapiahanaa, mutta totta on, että usein ne ovat kytköksissä. Me emme ole saneet terapiaakaan koskaan Kelalta, onneksi HUS kustansi toiminta- ja puheterapiaa useamman vuoden ostopalveluna.
Sova ei edellytä korotettua tukea, mutta lääkärinlausunnossa on hyvä olla suositus sopeutumisvalmennuksesta.
[/quote]
Alkuperäinen (väärä) dg silloin aikoinaan ekaluokkalaisena tuli U:gin psykiatriselta osastolta jossa oli tutkimusjakso.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:10"]
En viitsi paikkakuntaa sanoa tunnistamisen pelosta. Sen voin sanoa että varhaisvuosien diagnosointi oli todella ammattitaidotonta eikä meitä vanhempia kuultu tai uskottu ollenkaan. Adhd-diagnoosi tehtiin yksityisellä. Itse olen epäillyt jotain autisminkirjon häiriötä aina ja sitä nyt tämä nykyinenkin lääkäri sanoi, että olisi pitänyt tehdä tämä dg jo vuosia aiemmin. Erityisopetuksessa ja pienryhmässä on ollut ekaluokasta lähtien, mutta nyt oli puhetta koulun vaihtamisesta sellaiseen, jossa olisi vielä enemmän tämän tyyppisiä lapsia ja siten tietotaitoa sen käsittelemiseen. Saisi ehkä vähän paremmat eväät sitten pian tulevan ammatinvalinnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa, kun ei se koulu kerran tällä hetkellä ja näillä tukimuodoilla suju. C-lausunto saadaan ja voidaan hakea sillä korotettua vammaistukea, nyt se tulee vain alimpana. Ja korotetun tuen myötä sitten aukeaisi mahdollisuudet näihin eri kuntoutuksiin, esim. juuri tuosta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta oli puhetta. Samoin sopeutumisvalmennuksesta. Tämän adhd:n vuoksi kelan kiemurat on valitettavan tutut...
Vähän outo olo kyllä vielä, että nytkö kaikkien vuosien jälkeen tulee lääkäritkin siihen tulokseen mitä olen ehdotellut jo kauan. Ja vielä pahoiteltiin aiempaa huonoa kohtelua, että on asiattomasti tutkittu ja päätelty asiat (kun on etsitty syytä vain perheestä ja vanhemmista eikä tehty mm. neuropsykiatrisia tutkimuksia).
t. Ap
[/quote]
Joo, ymmärrän... Mutta missä keskussairaalassa teidät on tutkittu, sen perusteella ei asuinpaikkaanne voi päätellä?
Joo, autismidiagnopsilla saa korotettua. Me emme asperger-diagnoosilla saa (enää vuosiin) edes perustukea, vaikka oikeasti eroa syvästi aspergerin (kuten minun teinini) ja hfa:n välillä ei olekaan hoitoisuuden kannalta. Kelab järjestelmä on perseestä.... Korotettu tuki ei välttämättä avaa terapiahanaa, mutta totta on, että usein ne ovat kytköksissä. Me emme ole saneet terapiaakaan koskaan Kelalta, onneksi HUS kustansi toiminta- ja puheterapiaa useamman vuoden ostopalveluna.
Sova ei edellytä korotettua tukea, mutta lääkärinlausunnossa on hyvä olla suositus sopeutumisvalmennuksesta.
[/quote]
Alkuperäinen (väärä) dg silloin aikoinaan ekaluokkalaisena tuli U:gin psykiatriselta osastolta jossa oli tutkimusjakso.
[/quote]
Ok. Harmi teille, autismin oireita joskus muinoin selitettiin kasvatuksen ja kodin ongelmilla, ei luulisi enää tuollaista tapahtuvan. Voin vain kuvitella, miten helpottunut olet, kun sinua ei enää syyllistetä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaehtoisuus ja lievät pakko-oireet, onko tuttuja, rutiinien noudattaminen, vaatetus toistuu samanlaisina muutamin eri vaihtoehdoin, introverttius, jonkin asteinen aloitekyvyttömyys jos ei ole omakeksimä asia. Onko tuttua asperger perheille? Meillä ei ole diagnoosia vaikka tuollaista tietynlaista jäykkää asennetta on havaittavissa. Haittaa opiskelua myöhästelynä ja sovituista asioista luistamisena.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:10"]
En viitsi paikkakuntaa sanoa tunnistamisen pelosta. Sen voin sanoa että varhaisvuosien diagnosointi oli todella ammattitaidotonta eikä meitä vanhempia kuultu tai uskottu ollenkaan. Adhd-diagnoosi tehtiin yksityisellä. Itse olen epäillyt jotain autisminkirjon häiriötä aina ja sitä nyt tämä nykyinenkin lääkäri sanoi, että olisi pitänyt tehdä tämä dg jo vuosia aiemmin. Erityisopetuksessa ja pienryhmässä on ollut ekaluokasta lähtien, mutta nyt oli puhetta koulun vaihtamisesta sellaiseen, jossa olisi vielä enemmän tämän tyyppisiä lapsia ja siten tietotaitoa sen käsittelemiseen. Saisi ehkä vähän paremmat eväät sitten pian tulevan ammatinvalinnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa, kun ei se koulu kerran tällä hetkellä ja näillä tukimuodoilla suju. C-lausunto saadaan ja voidaan hakea sillä korotettua vammaistukea, nyt se tulee vain alimpana. Ja korotetun tuen myötä sitten aukeaisi mahdollisuudet näihin eri kuntoutuksiin, esim. juuri tuosta neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta oli puhetta. Samoin sopeutumisvalmennuksesta. Tämän adhd:n vuoksi kelan kiemurat on valitettavan tutut...
Vähän outo olo kyllä vielä, että nytkö kaikkien vuosien jälkeen tulee lääkäritkin siihen tulokseen mitä olen ehdotellut jo kauan. Ja vielä pahoiteltiin aiempaa huonoa kohtelua, että on asiattomasti tutkittu ja päätelty asiat (kun on etsitty syytä vain perheestä ja vanhemmista eikä tehty mm. neuropsykiatrisia tutkimuksia).
t. Ap
[/quote]
Joo, ymmärrän... Mutta missä keskussairaalassa teidät on tutkittu, sen perusteella ei asuinpaikkaanne voi päätellä?
Joo, autismidiagnopsilla saa korotettua. Me emme asperger-diagnoosilla saa (enää vuosiin) edes perustukea, vaikka oikeasti eroa syvästi aspergerin (kuten minun teinini) ja hfa:n välillä ei olekaan hoitoisuuden kannalta. Kelab järjestelmä on perseestä.... Korotettu tuki ei välttämättä avaa terapiahanaa, mutta totta on, että usein ne ovat kytköksissä. Me emme ole saneet terapiaakaan koskaan Kelalta, onneksi HUS kustansi toiminta- ja puheterapiaa useamman vuoden ostopalveluna.
Sova ei edellytä korotettua tukea, mutta lääkärinlausunnossa on hyvä olla suositus sopeutumisvalmennuksesta.
[/quote]
Alkuperäinen (väärä) dg silloin aikoinaan ekaluokkalaisena tuli U:gin psykiatriselta osastolta jossa oli tutkimusjakso.
[/quote]
Ok. Harmi teille, autismin oireita joskus muinoin selitettiin kasvatuksen ja kodin ongelmilla, ei luulisi enää tuollaista tapahtuvan. Voin vain kuvitella, miten helpottunut olet, kun sinua ei enää syyllistetä!
ap
[/quote]
Ei kun siis tietenkin 3, piti kirjoittaa, että kun sinua ei enää syyllistetä, ap!
menee hoopoksi teksti, kun yrittää samalla keskustella lasten kanssa...
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:25"]
Omaehtoisuus ja lievät pakko-oireet, onko tuttuja, rutiinien noudattaminen, vaatetus toistuu samanlaisina muutamin eri vaihtoehdoin, introverttius, jonkin asteinen aloitekyvyttömyys jos ei ole omakeksimä asia. Onko tuttua asperger perheille? Meillä ei ole diagnoosia vaikka tuollaista tietynlaista jäykkää asennetta on havaittavissa. Haittaa opiskelua myöhästelynä ja sovituista asioista luistamisena.
[/quote]
Toki kuulostaa. Olennaisinta on kuitenkin se, miten lapsi pärjää sosiaalisesti. Kaikki muu on "tilpehööriä", keskeisintä on sosiaalisten taitojen puutteet. Ymmärtääkö toisten tunnetiloja ja sanatonta viestintää, osaako huomioida toisten toiveita ja mielenkiinnon kohteita, vai paasaako omia juttujaan? Stressaako ja väsyttääkö muiden seurassa olo? Tämmöisiä.
3
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:25"]
Omaehtoisuus ja lievät pakko-oireet, onko tuttuja, rutiinien noudattaminen, vaatetus toistuu samanlaisina muutamin eri vaihtoehdoin, introverttius, jonkin asteinen aloitekyvyttömyys jos ei ole omakeksimä asia. Onko tuttua asperger perheille? Meillä ei ole diagnoosia vaikka tuollaista tietynlaista jäykkää asennetta on havaittavissa. Haittaa opiskelua myöhästelynä ja sovituista asioista luistamisena.
[/quote]
Toki kuulostaa. Olennaisinta on kuitenkin se, miten lapsi pärjää sosiaalisesti. Kaikki muu on "tilpehööriä", keskeisintä on sosiaalisten taitojen puutteet. Ymmärtääkö toisten tunnetiloja ja sanatonta viestintää, osaako huomioida toisten toiveita ja mielenkiinnon kohteita, vai paasaako omia juttujaan? Stressaako ja väsyttääkö muiden seurassa olo? Tämmöisiä.
3
[/quote]
Se onkin mielenkiintoista, kun suurimmalle osalle meistä vanhemmista ihmisistä hän on töykeähkö ja töksähtävä mutta oman ikäisiä kavereita hänellä käy. Vaikka kommunikointi on tasoa "mennää vittu oota" jne, niin juttelee kai pakolliset, kun kerran tulevat toistekin.
Tärkeitä asioita haittaa enemmän se käytös, kavereita ei.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 18:25"]
Omaehtoisuus ja lievät pakko-oireet, onko tuttuja, rutiinien noudattaminen, vaatetus toistuu samanlaisina muutamin eri vaihtoehdoin, introverttius, jonkin asteinen aloitekyvyttömyys jos ei ole omakeksimä asia. Onko tuttua asperger perheille? Meillä ei ole diagnoosia vaikka tuollaista tietynlaista jäykkää asennetta on havaittavissa. Haittaa opiskelua myöhästelynä ja sovituista asioista luistamisena.
[/quote]
Toki kuulostaa. Olennaisinta on kuitenkin se, miten lapsi pärjää sosiaalisesti. Kaikki muu on "tilpehööriä", keskeisintä on sosiaalisten taitojen puutteet. Ymmärtääkö toisten tunnetiloja ja sanatonta viestintää, osaako huomioida toisten toiveita ja mielenkiinnon kohteita, vai paasaako omia juttujaan? Stressaako ja väsyttääkö muiden seurassa olo? Tämmöisiä.
3
[/quote]
Se onkin mielenkiintoista, kun suurimmalle osalle meistä vanhemmista ihmisistä hän on töykeähkö ja töksähtävä mutta oman ikäisiä kavereita hänellä käy. Vaikka kommunikointi on tasoa "mennää vittu oota" jne, niin juttelee kai pakolliset, kun kerran tulevat toistekin.
Tärkeitä asioita haittaa enemmän se käytös, kavereita ei.
[/quote]
Anteeksi,mutta alkoi jo naurattaa... Kuvaat hyvin tyypilliset teinipoikien keskustelut. Kun siihen lisää päälle mahdolliset autismikirjon häiriöt, niin on nää meidän jörrikät aika hauskojakin oikeastaan...
3
No on kyllä hellusia kavereita :)
Tulevaisuudessa haastetta autismin kirjon tunnistamiseen tuo diagnoosikriteerien muutos. Autismin kirjon diagnostisia kriteerejä uudistetaan parhaillaan. Suomessa on tällä hetkellä käytössä ICD-10, jossa autismin kirjon häiriöt on nimetty laaja-alaisiksi kehityshäiriöiksi, ja niihin luetaan muun muassa lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi. Uudistetussa ICD-11-kriteeristössä nämä diagnoosit tullaan korvaamaan yhdellä diagnoosilla: autismin kirjon häiriö.
Niin ja autismi tietysti on lievemmästä päästä, kai se muuten oltaisiin todettu jo aikoja sitten. Täytyy kyllä sanoa että itse olen asiaa epäillyt alusta saakka mutta ei meitä vanhempia ole missään uskottu.
T. Ap