Pääsiskö 19 vuotiaana sairaseläkkeelle

Masennuksesta ja ahdistusesta voi parantua, tai jos ei täysin parannu, niin voi kuitenkin elää ihan hyvää elämää, kun oireita saadaan lievitettyä. Eläkettä ei todellakaan irtoa, jos sinua ei ole yritetty kuntouttaa. Psykoterapiasta oli ainakin itselleni todella iso hyöty. Sain lopulta suoritettua lukion loppuun ja sen jälkeen olen suorittanut ammattiin johtavan tutkinnon sekä ollut töissä useita vuosia. Olen kylläkin edelleen masentunut ja ahdistukseen taipuvainen, mutta täytyy vaan osata löytää se kultainen keskitie, että ei kuormita itseään liikaa. En usko että masennuksesi paranee sillä, että luovutat kokonaan ja heittäydyt yhteiskunnan holhottavaksi. Jos masennukselta saa leikattua sen pahimman terän irti niin kyllä se ajatusmaailmakin alkaa pikkuhiljaa selkiytymään. Äläkä hitossa vertaile itseäsi muihin. Ei sillä ole mitään merkitystä, missä järjestyksessä muut elämäänsä suorittavat. Varmasti jokaisen polulle sattuu hidasteita, eikä niitä pidä ajatella lopullisina esteinä. Masennuksen ja ahdistuksen kanssa pitää edetä pienin askelin kohti sitä tasapainoista arkea. Ahdistaviin tilanteisiinkin voi sopeuttaa itseään. Itsellä apuna niihin toimi puolisoni. Aiemmin en uskaltanut kulkea esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä tai asioida kaupassa. Rauhassa kun sitä teki ja vaikka välillä tilanne luisui paniikin puolelle niin lopulta vuosien tilanteille alistamisen jälkeen olen kykenevä toimimaan itsenäisesti ja rohkeasti noissa tilanteissa. Välillä saattaa ahdistus kalvaa, mutta se on vain tunne. Muista se, että kukaan ympärillä oleva ei koe yleensä sinua sellaisena meneillään olevassa tilanteessa kuin sinä itse. Omassa päässä on hirveän helppo rakentaa kauhukuvia.

Sun pitää päästä hoidon piiriin. Onko kouluterveydeynhoitoa? Jos ei niin lääkärille aika. CTai onko kaupungissasi nuorille omaa terveydenhoitoa/mielenterveysyksikköä.

https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx

ainakin ystäväni teini on käynyt vervellä:

http://www.verve.fi/palvelut/nuoret.html

Tee vaikka netissä masennustesti niin sen tuloksien avulla voit aloittaa keskustelun kun saat ajan terkkarille/lääkärille. kerro myös rehellisesti opiskeluvaikeuksista, nekin jo kertovat että tarvitset apua.

http://www.salo.fi/terveyspalvelut/terveysasemien_palvelut/aikuisneuvonta/masennus/

itselläni masennus alkoi teininä, enkä saanut apua. Yritin luovia ilman apua, aika paljon opinnot ja työ ovat takelleet enkä esim. ole koskaan ollut kokopäivätyössä. Vasta 40-v. romahdin niin pahasti että pääsin hoidon piiriin. Nyt käyn terapiassa ja yritän saada opintoni loppuun.

Ensin pääsee sairauslomalle, tulee lääkitys ja terapia. (lääkkeet kannattaa ottaa, muuten kela voi katsoa että et ole yhteistyökykyinen). Terapiaan pitäisi päästä, mutta pitäisi olla kehityskelpoinen eikä liian masentunut tai liian hyväkuntoinen. Itsellä BDI -pisteet olivat päälle 50 tuolloin mutta pääsin terpiaan. Sun pitäisi ehdottomasti päästä kun olet noin nuori. Vuoden päivät ollaan saikulla, sitten työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle. Sillä voi myös opiskella omaan tahtiin. Siten voi palautua työkykyiseksi tai osa-aikaeläkkeelle, voi olla että kuntoutustoimilla kuten kursseilla voidaan kartoittaa työkykyä ja kannattaa myös miettiä onko joku ala jossa voisi työskennellä. Itselleni ei kaikki alat sovi sairauteni(myöskin masennus ja ahdistus) vuoksi ja aionkin varmaan käydä jollain kuntoutuskurssilla jossa arvioitaisiin mille alalle vielä voisin suuntautua.

Hakeudu siis hoitoon, ettei käy niin kuin  minulle, että jään ilman hoitoa ja tukea ja joudun elämään vaikeuksien kanssa vuosikymmeniä.

Ensiksi olisi paras mennä lääkärille, myös terkkari käy. He kartoittavat tilanteesi, sen jälkeen sinun pitäisi päästä psykiatrille, mutta voi kestää ennen kuin saa ajan. Hänen kanssaan hoitosuhde tietyn  aikaa, hän kirjoittaa sinulle sitten lausunnot pidemmälle sairaslomalle ja terapiaan. 

Ei pääse. Kela on tiukentanut tosi paljon noita kriteerejä, joilla pääsee. Suomessa on niin paljon juuri masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä nuorilla. Mä en saanut edes määräaikaista eläkettä (kuntoutustuki) vaikka siihen mennessä olin sairastanut 4v, eri lääkkeitä kokeiltu, graduopinnot vuosia jäissä. Lääkärini (psykiatrian erikoislääkäri) oli myös hämmästynyt Kelan päätöksestä. Olin tuolloin 28v. ja diagnoosina ollut vuosia keskivaikea masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalinen fobia, ja ei-elimellinen unettomuus..Pysyvälle eläkkeelle en olisi halunnutkaan.
Mut ei tosiaan mene niin että "paperit vaan kelaan" ja sit pääsee eläkkeelle.

Bipolla ja skitsofrenialla pääsee, masennuksella ja ahdistuksella ei

Kyllä pääsee. Paperit vaan kelalle.

Ylös ulos lenkille. Loppuu tuo vätystely.

Kyllä pääsee. Menet vain lääkärin pakeille sekä laitat paperit rullaamaan eteenpäin. Sitten vain nautit niistä vapaapäivistä, kun tili juoksee tekemättä mitään. Surffailet netissä, katsot leffoja jne :)

Ei tässä nyt kovin kyllä nautita. Kaikki tutut ja tutun tutut valmistu tänä kesänä samaan aikaan kun mun PITI valmistua mut mä en vaan jaksa enkä osaa enkä pysty. Nolottaa mut en mä työssäkään voi käydä kun siellä on niitä huih ihmisiä... huoh mitä tässä sit tekis

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 08:00"]

Ei tässä nyt kovin kyllä nautita. Kaikki tutut ja tutun tutut valmistu tänä kesänä samaan aikaan kun mun PITI valmistua mut mä en vaan jaksa enkä osaa enkä pysty. Nolottaa mut en mä työssäkään voi käydä kun siellä on niitä huih ihmisiä... huoh mitä tässä sit tekis

[/quote]

Hae apua. Samalla voit päästä sairaslomalle (ei millekään määräaikaisellekaan eläkkeelle vielä.) Turha luovuttaa noin nuorena ja päättää että olet luuseri joka ei koskaan pysty mihinkään eikä koskaan voi paremmin kuin nyt.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 08:09"][quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 08:00"]

Ei tässä nyt kovin kyllä nautita. Kaikki tutut ja tutun tutut valmistu tänä kesänä samaan aikaan kun mun PITI valmistua mut mä en vaan jaksa enkä osaa enkä pysty. Nolottaa mut en mä työssäkään voi käydä kun siellä on niitä huih ihmisiä... huoh mitä tässä sit tekis

[/quote]

Hae apua. Samalla voit päästä sairaslomalle (ei millekään määräaikaisellekaan eläkkeelle vielä.) Turha luovuttaa noin nuorena ja päättää että olet luuseri joka ei koskaan pysty mihinkään eikä koskaan voi paremmin kuin nyt.
[/quote]
Kiitos.

Netissäkin voi opiskella osan lukion aineista. 

Nytkö jo meinaat luovuttaa? Mitä olit ajatellut tehdä seuraavat 60-70 vuotta elämässäsi, tuijotella seiniä ja syljeskellä kattoon? Tulee pitkä ja tylsä elämä jos nyt jo lyöt hanskat tiskiin.

Ei pääse tuon syyn takia. Eläkkeelle päästään siten, että ensin epäonnistutaan lukuisissa työkokeiluissa vuosia. Ellei sitten ole selkeä syy, että on pakko päästä eläkkeelle nopeasti. Siis jos sulla todettaisiin pitkälle edennyt kuolemansairaus.

Ei helvetti! Ootko aivan pöljä?

Toivottavasti ei pääse. Psykoterapiaa tai muuta käypää hoitoa ensin riittävän pitkään. Kai sulla psykiatrinen hoitokontakti on? Siksi toiseksi, aika kevyet diagnoosit sairaseläkkeelle, jos noi ainoat.

No en tiedä mutta tiedän kokemuksesta että mitä vähemmän ihmisiä näkee, sitä enemmän ne pelottaa. Mitä harvemmin poistuu kotoa ulos, sitä vaikeammaksi se menee, jne.

Olin itekin samanmoinen aikoinaan, nyt 29v vähän elämässä harhailleena menee kuitenkin jo paljon paremmin. Häntä pystyyn! Toi ikäkin on kurja, kun pitäis olevinaan niin hirveesti edetä ja tuntuu just että kaikki muut onnistuu.

Jos oot mustalainen.

Kyllä on kasvatus mennyt aivan vitulleen.