Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ahdistaako muita ekaluokkalaisten vanhempia?

Vierailija
28.06.2015 |

Olen hirvittävän ahdistunut (sairastan muutenkin ahdistushäiriötä) lapsen koulunaloituksen takia. Jotenkin ahdistaa ajatus, että lapsi kulkee ja menee yksin koulusta ip-kerhoon. Ahdistaa ajatus, että kiusataan. Ja ahdistaa ajatus, että koulu ei jostain syystä ala sujua. Ahdistaa, että ei saisi kavereita.

Koko kesä ihan pilalla.

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ahdistaa seiskaluokkalaisen takia. Vaihtaa koulua.

Vierailija
2/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 21:40"]Mua ahdistaa seiskaluokkalaisen takia. Vaihtaa koulua.
[/quote]

Joo, voin kuvitella, että yläasteelle siirtyminen aiheuttaa myös lisäahdistusta.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä esikoinen menee vasta eskariin ja melkein nuo kaikki samat jutut vaivaa kuin aloittaajakin. Koita nauttia kesästä ja ajasta ennen kuin arki ja aikataulut taas vie mukanaan. Et kuitenkaan etukäteen voi asioille mitään ja kaikkihan saattaa mennä hyvinkin...

Vierailija
4/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 21:45"]Meillä esikoinen menee vasta eskariin ja melkein nuo kaikki samat jutut vaivaa kuin aloittaajakin. Koita nauttia kesästä ja ajasta ennen kuin arki ja aikataulut taas vie mukanaan. Et kuitenkaan etukäteen voi asioille mitään ja kaikkihan saattaa mennä hyvinkin...
[/quote]

Eskarin aloitus ahdisti myös, mutta hyvin se tosiaan meni. Se on totta, että etukäteen ei voi mitään.

Ap

Vierailija
5/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ahdista. Ennen eskaria ahdisti, mutta meni tosi hyvin. Poika sai kavereita ja kasvoi tosi paljon vuoden aikana. Suurin osa kavereista tulee samalle luokalle.

Vierailija
6/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän se ahdistaa, mutta teen kaikkeni ettei lapsi sitä huomaa. Eniten pelottaa se, että lapsen sairaus aiheuttaa ongelmia, koulumtakalla tulee hörhöjä ja muita mörköjä, kiusataan, ei viihdy kun 'osaa jo kaiken'.. Lista on loputon. :-D Pakko vain luottaa, että niin se äidin pikkuruinen vain pärjää. Harjoitellaan ahkerasti koulumatkaa ja sosiaalisia taitoja kesän aikana. Lapsi on loppuvuodesta syntynyt herkkä runosielu ja tosiaan sairaus vaikuttaa elämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistaa. Muutettiin juuri, kaikki kivat eskarikaverit jäi sitten vanhalle asuinpaikkakunnalle. Lapsi ei tunne koulusta ketään, enkä minäkään. Lasta jännittää, minua jännittää. Aloitin itse aikanaan ekaluokan niin etten tuntenut ketään mut muut tunsivat toisensa. Heillä oli oma leikkikulttuurinsa ja muukin kulttuurinsa, jota minä en osannut lukea enkä toimia oikein siinä ympäristössä. Koulun aloitus oli vaikeaa.  Pelkään että lapselle käy samalla lailla. Olen tosi pahoillani että jouduttiin muuttamaan juuri nyt.

Vierailija
8/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 21:54"]Kyllähän se ahdistaa, mutta teen kaikkeni ettei lapsi sitä huomaa. Eniten pelottaa se, että lapsen sairaus aiheuttaa ongelmia, koulumtakalla tulee hörhöjä ja muita mörköjä, kiusataan, ei viihdy kun 'osaa jo kaiken'.. Lista on loputon. :-D Pakko vain luottaa, että niin se äidin pikkuruinen vain pärjää. Harjoitellaan ahkerasti koulumatkaa ja sosiaalisia taitoja kesän aikana. Lapsi on loppuvuodesta syntynyt herkkä runosielu ja tosiaan sairaus vaikuttaa elämään.
[/quote]

Voin vain kuvitella, miten lapsen sairaus aiheuttaa lisähuolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ahdistaa kasille nenijän puolesta, kun tokari on pudonnut aivan liikaa.

Vierailija
10/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 21:54"]Ahdistaa. Muutettiin juuri, kaikki kivat eskarikaverit jäi sitten vanhalle asuinpaikkakunnalle. Lapsi ei tunne koulusta ketään, enkä minäkään. Lasta jännittää, minua jännittää. Aloitin itse aikanaan ekaluokan niin etten tuntenut ketään mut muut tunsivat toisensa. Heillä oli oma leikkikulttuurinsa ja muukin kulttuurinsa, jota minä en osannut lukea enkä toimia oikein siinä ympäristössä. Koulun aloitus oli vaikeaa.  Pelkään että lapselle käy samalla lailla. Olen tosi pahoillani että jouduttiin muuttamaan juuri nyt.
[/quote]

Voi kurja... Meillä pysyi lähes kaikki eskarikaverit ennallaan, mutta ei juurikaan helpota ahdistusta. Myös lähistön vanhempia lapsia on samassa koulussa.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on kaikista tärkeintä olla siirtämättä sitä ahdistusta lapseen. Oikeasti ei ole mitään hyötyä miettiä vielä asioita mille ei mitään voi ja kyllä varmasti jokaista normaalia ekaluokkalaisen vanhempaa vähän jännittää, mutta useimmiten se koulunaloitus menee ihan hyvin. Monta jännitettävää asiaa tulee vielä eteen lähivuosina ennen kuin se lapsi lentää pesästä:)

Mekin olimme muuttaneet uudelle alueelle kun esikoinen aloitti koulun, mutta oli fiksu opettaja joka tutustutti lapsia toisiinsa, alussa oli jotain sellaista, että ennakolta oli sovittu ketkä on yhdessä välitunnilla, siis useampi lapsi, ettei kukaan jäänyt yksin. Parin viikon päästä oli jo kavereita ja bestis on edelleen tyttö tuolta ekalta, pääsivät eilen molemmat ripiltä:)

Näin jälkeenpäin ajatellen olen miettinyt, että niin paljon olen tuhlannut energiaa kaiken turhan pelkäämiseen.

 

Vierailija
12/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ip-kerhon ohjaaja haki lapset koululta ja tämä tuli ainakin minulle ihanana yllätyksenä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ahdistaa kuinka Kreikan tilanne vaikuttaa meidän Mansikkiin navetassa.

Vierailija
14/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:24"]Meillä ip-kerhon ohjaaja haki lapset koululta ja tämä tuli ainakin minulle ihanana yllätyksenä!
[/quote]

Tämä olisi mahtavaa. En olekaan tajunnut kysyä tästä mahdollisuudesta.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:20"]Nyt on kaikista tärkeintä olla siirtämättä sitä ahdistusta lapseen. Oikeasti ei ole mitään hyötyä miettiä vielä asioita mille ei mitään voi ja kyllä varmasti jokaista normaalia ekaluokkalaisen vanhempaa vähän jännittää, mutta useimmiten se koulunaloitus menee ihan hyvin. Monta jännitettävää asiaa tulee vielä eteen lähivuosina ennen kuin se lapsi lentää pesästä:)

Mekin olimme muuttaneet uudelle alueelle kun esikoinen aloitti koulun, mutta oli fiksu opettaja joka tutustutti lapsia toisiinsa, alussa oli jotain sellaista, että ennakolta oli sovittu ketkä on yhdessä välitunnilla, siis useampi lapsi, ettei kukaan jäänyt yksin. Parin viikon päästä oli jo kavereita ja bestis on edelleen tyttö tuolta ekalta, pääsivät eilen molemmat ripiltä:)

Näin jälkeenpäin ajatellen olen miettinyt, että niin paljon olen tuhlannut energiaa kaiken turhan pelkäämiseen.

 
[/quote]

No tiedän, että ei ole mitään hyötyä, mutta en voi asialle mitään sairauteni takia.

Ap

Vierailija
16/19 |
30.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 08:40"][quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:06"]

Mua ahdistaa kasille nenijän puolesta, kun tokari on pudonnut aivan liikaa.

[/quote]

 

Sama täällä. Ahdisti vähän kouluunmeno ja seiskalle meno. Tottakai vanhempia ahdistaa, mutta hyvin ne asiat sujuu. Eikä saa lapseen sitä ahdistusta siirtää.

Nyt mua ahdistaa ihan kauheestilapsen lähtö joukkueen kanssa viikoksi etelään pelimatkalle. Itse en pystynyt lähtemään mukaan ja olen ihan kauhuissani. 13 v yksin maailmalla... Kaikkea voi sattua. Mutta koitan hillitä itseni ja säilyttää hermoni ainakin lähtöön saakka
[/quote]up

Vierailija
17/19 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännää kuinka eri tavoin suhtaudumme koulunaloitukseen. Tyttäremme menee jo kakkoselle, mutta viime kesänä odotimme koulunalkua innokkaina. Oli hienoa että tytöstä viimein tuli koululainen. Hommattiin reppu, penaali, työpöytä jne. ajoissa. Harjoiteltiin koulureittiä. Tyttö ei tuntenut tulevalta luokalta kuin yhden pojan ja sen takia olikin innoissaan, että tulee saamaan lisää kavereita (niin kuin saikin). Uuden oppiminen tuntui mukavalta, hienoa saada läksyjä ja oppia lukemaan (oppi). 

Meille vanhemmillekin oli suuri helpotus, kun ei enää tarvinnut juosta tukka putkella hakemaan lasta päiväkodista ja viedä häntä sinne aamuruuhkassa. Koulumatkojen kulkeminen pyörällä (juu, täällä ekaluokkalaisetkin kulkevat pyörällä) oli suuri helpotus koko perheelle ja mukava asia lapselle. Tytöstä oli myös ihanaa hengähtää hetki kotona rauhassa iltiksestä tulon jälkeen ennen kuin vanhemmat tulivat kotiin (lähti iltiksestä 15.30, minä kotona n. 16.15). 

Eli meillä ei koulun alkua pelätty, vaan odotettiin innolla. Hyvin meni eka kouluvuosi. Pieni kiusaamisepisodi oli, mutta se loppui yhden Wilma-viestin avulla. 

 

Vierailija
18/19 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin se menee, meidänkin lapsesta kasvoi koululainen muutamassa viikossa. Jos jotain ongelmia tulee, niin pohditte niitä sitten jos niitä tulee. On turha murehtia etukäteen asioita jotka eivät ehkä edes tapahdu.

Vierailija
19/19 |
29.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:06"]

Mua ahdistaa kasille nenijän puolesta, kun tokari on pudonnut aivan liikaa.

[/quote]

 

Sama täällä. Ahdisti vähän kouluunmeno ja seiskalle meno. Tottakai vanhempia ahdistaa, mutta hyvin ne asiat sujuu. Eikä saa lapseen sitä ahdistusta siirtää.

Nyt mua ahdistaa ihan kauheestilapsen lähtö joukkueen kanssa viikoksi etelään pelimatkalle. Itse en pystynyt lähtemään mukaan ja olen ihan kauhuissani. 13 v yksin maailmalla... Kaikkea voi sattua. Mutta koitan hillitä itseni ja säilyttää hermoni ainakin lähtöön saakka

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän kaksi