Lue keskustelun säännöt.
Puurohirviö hotellissa, hillo hoi
12.05.2015 |
Olin viikonloppuna hotellissa ja aamiaisella, mun piti lähteä huoneeseen kun en enää jaksanut kuunnella yhtä aika nuorta äitiä. Hän oli niin hermostunut lasten kanssa.
Hän seisoi pöydän vieressä ja pari lasta istui pöydässä ja söi aamiaistaan. Hän höpötti taukoamatta, että onko hyvää puuroa ja ottaisiko toinen lapsi vielä hilloa puuroon ja mitäs juotavaa hän hakisi ja eikös olekin kivaa aamiaisella. No ei ollut.
Hermostutti itseänikin jo se hermoilu ja papatus. Lapset söivät rauhassa ja äiti teputti pöydän vieressä uskaltaisiko hänkin hakea aamiaista. Ja taukoamaton puhe. Nyt syödään puuroa ja onko hyvää puuroa ja onko puuro hillolla hyvää ja juodaanko mehua maitoa vai mitä juodaan puuron kanssa. Onko kivaa aamiaisella. No ei ollut.
Mikä näitä nuoria äitejä vaivaa, eikö voi ottaa rauhallisemmin ja estääkö se puhe epäsuoraan toimintaa, että lapset jotenkin tainnutetaan papatuksella katatooniseen tilaan? Minä ainakin sain tarpeekseni alle kymmenessä minuutissa, meinasin pimahtaa ja aivoni suorastaan puuroutuivat.
Kommentit (3)
Laivan aamiaisella pulska äiti tuputti koko ajan ruokaa pulskalle 10-v pojalleen: maista tätä, maista tota, syö, syö, syö...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, en tiedä mikä parkupommi siellä kyti mutta ei tuo nyt vaikuttanut hyvältä hallinnalta, pakenin paikalta ja yritin mielessäni sanoa laalaalaa laa laa ei hätää - mitä jos ne lapsetkin ajattelee niin ja vuosikaudet! Äippä vaan ei tajua.
Heh!
Minä törmäsin tällaiseen posmentajaan pari päivää sitten kaupassa. Taisi olla lasten isoäiti. Kauhea säätö ja jatkuva papatus ja paimentaminen, vähemmälläkin olisi yhdestä kauppareissusta selvinnyt, varsinkin kun ne kaksi lasta olivat ihan kiltisti ja hiljaa. Oli jotenkin ihmeellisen huojentunut olo, kun pääsin kaupasta ulos, ylistressaava täti onnistui näköjään nostamaan omaakin stressitasoani.