Kun miehen käytös harmitti,

mietin että onko "vika" sittenkään aina hänessä. Vaadinko liikaa, enko vain ymmärrä. Siitä syntyi tämä rukouksenomainen kirjoitelma:

Auta minua muistamaan

miten paljon hyvää minulla on. 

Olenko muistanut olla Kiitollinen.

Auta minua näkemään

miten olen viisaampi omissa teoissani.

Jätä tekemättä syntilistat muiden teoista.

Auta minua kuuntelemaan,

malttamaan mieleni ja ymmärtämään.

Erityisesti silloin kun haluaisin kääntyä poispäin.

Auta minua rakastamaan ja

ottamaan rakkautta vastaan.

Ilman että sitä tarvitsee ansaita.

Auta minua,

ja myös muita.

Että me osaisimme kohdella

toisia

niinkuin me haluaisimme

itseämme kohdeltavan.