No niin, heihei vauvahaaveille.

Onhan toi nyt aika törkeää mieheltä olla mukana vauvahankkeessa, mutta salaisesti ajatella, että jos sukset menee ristiin niin kasvatusvastuu jää exälle. Epäkypsä mies.

Noin minunkin mieheni olisi vastannut jos olisin kysynyt. Me teimme lapset sillä oletuksella että yhdessä pysytään. Ja aivan yhtä selvää on että jos ero tulisi niin lapset jäisivät minulle. Ja tämä ei tarkoita etteikö mies olisi hyvä isä. Hän osallistuu, huolehtii ja rakastaa. Mutta ei varmaankaan halua yksinhuoltajaksi - jos sitä kysyttäisiin!

Ymmärrän ap:ta täysin. Mekin käytiin miehen kanssa useita keskusteluja ennen ensimmäisen lapsen hankkimista, jossa myös käytiin läpi mitä tapahtuu lapsille mahdollisen eron myötä. Ei kaikki naiset halua niitä lapsia "hinnalla millä hyvänsä", itse ainakin olisin ihan julmetun vihainen jos kasvatusvastuu jäisi eron myötä mulle. Tai jopa ennen eroa, kuuleehan niitäkin tarinoita täältä av:lta jatkuvalla syötöllä ;) Mut me tosin kirjoitettiin aikoinaan naimisiin mennessä myös avioehto, ollaan ihan niin romanttisia.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:07"]Minkä ikäinen olet? Todellakin ansaitset parempaa! [/quote] Olen 35 ja mies 42. Eli mullakaan ei ole enää aikaa odotella iät sitä isäprinssiä jos lapsen haluan. Perkele!!!

[/quote]

No ei kai edes noin vanhoina lapsia enää tehdäkään? Hyvä vaan ettei ole tärpännyt. Lapsi ansaitsee hiukan nuoremmat vanhemmat, ei keski-ikäisiä ikäloppuja. Ota koira.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 16:10"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:07"]Minkä ikäinen olet? Todellakin ansaitset parempaa! [/quote] Olen 35 ja mies 42. Eli mullakaan ei ole enää aikaa odotella iät sitä isäprinssiä jos lapsen haluan. Perkele!!!

[/quote]

No ei kai edes noin vanhoina lapsia enää tehdäkään? Hyvä vaan ettei ole tärpännyt. Lapsi ansaitsee hiukan nuoremmat vanhemmat, ei keski-ikäisiä ikäloppuja. Ota koira.
[/quote]

Saattasit yllättyä pentu kuinka vanhoina ihmiset voi lisääntyä vastoin ohjeitasi. Pelle!

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 15:55"]

Ymmärrän ap:ta täysin. Mekin käytiin miehen kanssa useita keskusteluja ennen ensimmäisen lapsen hankkimista, jossa myös käytiin läpi mitä tapahtuu lapsille mahdollisen eron myötä. Ei kaikki naiset halua niitä lapsia "hinnalla millä hyvänsä", itse ainakin olisin ihan julmetun vihainen jos kasvatusvastuu jäisi eron myötä mulle. Tai jopa ennen eroa, kuuleehan niitäkin tarinoita täältä av:lta jatkuvalla syötöllä ;) Mut me tosin kirjoitettiin aikoinaan naimisiin mennessä myös avioehto, ollaan ihan niin romanttisia.

[/quote]

Ap:n mies huolehtii hyvin teini-ikäisistä lapsistaan. Asuu naapurustossa, vaikka ex on yksinhuoltaja. Samoin voisi ollapotentiaalisten tulevien erolasten kanssa...

Mikä tässä provossa oli se ongelma?

Oikeasti, iso hatunnosto sulle! On palvelus lapselle ja itsellesi ettet tuollaisen miehen kanssa sitä tee. Harmillisen moni tekee lapsia "huonon" miehen kanssa. Onneksi keskustelitte tuosta ajoissa! Varmasti löydät vielä miehen joka on kypsä ottamaan vastuun lapsenkin elämästä, tsemppiä! :)

Minkä ikäinen olet? Todellakin ansaitset parempaa!

Sinäkin asenteiltasi ja kielenkäytöltäsi vaikutat ihmiseltä, jonka on parempi jättää lapsenteko ja sen myötä kasvatusvastuu ihan muille. 

Tuollainen ihmisten mulkuttelu näkemystensä vuoksi on ala-arvoista. Miehesi oli rehellinen ja olipa sinulta typerää kysyä tuollaista. Ei lapsia ruveta parisuhteeseen tekemään ero mielessä. En ihmettele, jos miehesi koki sen loukkaavana ja halusi näpäyttää takaisin. 

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:03"]

Opin juuri avokistani (jonka kanssa olen ollut 7v), että sehän on uskomattoman itsekäs mulkku. :O Meillä on ollut vauvahaaveita ja yritystä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Nyt kysyin tuosta yhteishuoltajuuskeskustelun innoittamana, että miten hän näkisi järjestelyn meidän osalta jos ero ikävästi yllättäis ja vekara olisi tullut. Mies vastasi pokkana, että ei hänestä ole yhteishuoltajuuteen vaan mä saisin jäädä yksinhuoltajaksi. Kuka vitussa tekee tuollaisen kanssa lapsia? No en ainakaan minä. Olin siinä luulossa, että vauva olisi ollut yhteisprojekti kun kumpikin sitä haluaa mutta ei. Mua ei kiinnosta yksinhuoltajuus. Olisin lapsen voinut tehdä yhteisellä vastuulla mutta niin vauvakiimassa en ole, että haluan sen yksin hankkia. Kaikenlisäksi tyypillä on jo yksi teini-ikäinen lapsi lapsi entisestä avoliitosta. Ja ex-vaimo yh. Mulle on aina selitetty, että menetti huoltajuuden oikeusriidassa exän panettelun takia, mutta alanpa kallistua sille linjalle, että mulle on syötetty ihan kunnolla pajunköyttä. Eipä jää vaihtoehtoja muita kuin yrittää selvittää itselleni se, onko vauva mulle kuinka tärkeä. Jos se on, mä eroan ja etsin miehen joka haluaa kantaa vastuunsa lapsestaan myös erossa. Oon oikeasti tosi järkyttynyt!!! Mulla ei ollut aavistustakaan mitä ajatusprosesseja tuon nassun takana on ollut käynnissä. Ihan hyvin se on mun aikana teinistään huolehtinut kun asuu melkein naapurissa, mutta ei helvetti silti...

[/quote]

Onnea matkaan, älä odota nopeita tuloksia etsinnöissäsi.

Ootko tosissas?? Yrität lasta, mutta kelaat samalla mahdollista eroa?? Parempi tosiaan varmaan unohtaa ne vauvan hankkimiset.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:03"]

Opin juuri avokistani (jonka kanssa olen ollut 7v), että sehän on uskomattoman itsekäs mulkku. :O Meillä on ollut vauvahaaveita ja yritystä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Nyt kysyin tuosta yhteishuoltajuuskeskustelun innoittamana, että miten hän näkisi järjestelyn meidän osalta jos ero ikävästi yllättäis ja vekara olisi tullut. Mies vastasi pokkana, että ei hänestä ole yhteishuoltajuuteen vaan mä saisin jäädä yksinhuoltajaksi. Kuka vitussa tekee tuollaisen kanssa lapsia? No en ainakaan minä. Olin siinä luulossa, että vauva olisi ollut yhteisprojekti kun kumpikin sitä haluaa mutta ei. Mua ei kiinnosta yksinhuoltajuus. Olisin lapsen voinut tehdä yhteisellä vastuulla mutta niin vauvakiimassa en ole, että haluan sen yksin hankkia. Kaikenlisäksi tyypillä on jo yksi teini-ikäinen lapsi lapsi entisestä avoliitosta. Ja ex-vaimo yh. Mulle on aina selitetty, että menetti huoltajuuden oikeusriidassa exän panettelun takia, mutta alanpa kallistua sille linjalle, että mulle on syötetty ihan kunnolla pajunköyttä. Eipä jää vaihtoehtoja muita kuin yrittää selvittää itselleni se, onko vauva mulle kuinka tärkeä. Jos se on, mä eroan ja etsin miehen joka haluaa kantaa vastuunsa lapsestaan myös erossa. Oon oikeasti tosi järkyttynyt!!! Mulla ei ollut aavistustakaan mitä ajatusprosesseja tuon nassun takana on ollut käynnissä. Ihan hyvin se on mun aikana teinistään huolehtinut kun asuu melkein naapurissa, mutta ei helvetti silti...

[/quote]

Ei erot ikävästi (?) yllätä kuin sen toisen osapuolen. 

Ehkä kannattaa laittaa "vekaroiden" hankkiminen muutamaksi vuodeksi harkintaan.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:07"]Minkä ikäinen olet? Todellakin ansaitset parempaa!
[/quote]

Olen 35 ja mies 42. Eli mullakaan ei ole enää aikaa odotella iät sitä isäprinssiä jos lapsen haluan. Perkele!!!

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:08"]Ootko tosissas?? Yrität lasta, mutta kelaat samalla mahdollista eroa?? Parempi tosiaan varmaan unohtaa ne vauvan hankkimiset.
[/quote]

No nämä on juuri niitä asioita, joista todellakin pitää puhua ja ajatella ennen lasten hankkimista. Jos et tiennyt, niin nykyään joka toinen avioliitto päätyy eroon, saati sitten avoliitto. Koskaan ei voi varmaksi tietää tulevaisuudesta. -2

Miten mies mielsi käsitteet yksin- ja yhteishuoltajuus. Ehkä ajatteli, että yhteishuoltajuus tarkoittaa, että lapsi on aivan fifty-fifty vauvasta asti luonanne. 

Ymmärrettävää, että pelästyy tällaista. Eihän yhteishuoltajuus sitä tarkoita, vaan, että lapsen asioista päättäminen on yhteisellä vastuulla. Tapaamiset voidaan sopia ihan miten vain halutaan. 

Vaikutat yksinkertaiselta, jos täysin keskustelematta miehesi kanssa hermostut ensimmäisestä reaktioista ja tulet tänne vittua huutamaan. Kasva henkisesti ja mieti sitten lapsia. 

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:10"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:03"]

Opin juuri avokistani (jonka kanssa olen ollut 7v), että sehän on uskomattoman itsekäs mulkku. :O Meillä on ollut vauvahaaveita ja yritystä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Nyt kysyin tuosta yhteishuoltajuuskeskustelun innoittamana, että miten hän näkisi järjestelyn meidän osalta jos ero ikävästi yllättäis ja vekara olisi tullut. Mies vastasi pokkana, että ei hänestä ole yhteishuoltajuuteen vaan mä saisin jäädä yksinhuoltajaksi. Kuka vitussa tekee tuollaisen kanssa lapsia? No en ainakaan minä. Olin siinä luulossa, että vauva olisi ollut yhteisprojekti kun kumpikin sitä haluaa mutta ei. Mua ei kiinnosta yksinhuoltajuus. Olisin lapsen voinut tehdä yhteisellä vastuulla mutta niin vauvakiimassa en ole, [quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:07"]Sinäkin asenteiltasi ja kielenkäytöltäsi vaikutat ihmiseltä, jonka on parempi jättää lapsenteko ja sen myötä kasvatusvastuu ihan muille. 

Tuollainen ihmisten mulkuttelu näkemystensä vuoksi on ala-arvoista. Miehesi oli rehellinen ja olipa sinulta typerää kysyä tuollaista. Ei lapsia ruveta parisuhteeseen tekemään ero mielessä. En ihmettele, jos miehesi koki sen loukkaavana ja halusi näpäyttää takaisin. 
[/quote]

Anna kun arvaan, oot mies ja sitä mieltä että sun on saatava muuttaa mieles lapsen suhteen jos tulee ero ja rakastut toiseen?

Ootte te sitten helmiä. Kun se yksinhuoltajuus tulee yllätyksenä eron myötä lällättelette kuorossa, että mitäs ette keskustelleet ennen lapsen tekoa asiasta ja nyt kun keskustellaan niin sekin on miehen ja suhteen arvoa alentavaa eroon valmistautumista. Päättäkää nyt jo kumpi on se pienempi paha kun oikeaa tapaa ei näy olevan.

Vakka kantensa valitsee :)

[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 11:16"]Miten mies mielsi käsitteet yksin- ja yhteishuoltajuus. Ehkä ajatteli, että yhteishuoltajuus tarkoittaa, että lapsi on aivan fifty-fifty vauvasta asti luonanne. 

Ymmärrettävää, että pelästyy tällaista. Eihän yhteishuoltajuus sitä tarkoita, vaan, että lapsen asioista päättäminen on yhteisellä vastuulla. Tapaamiset voidaan sopia ihan miten vain halutaan. 

Vaikutat yksinkertaiselta, jos täysin keskustelematta miehesi kanssa hermostut ensimmäisestä reaktioista ja tulet tänne vittua huutamaan. Kasva henkisesti ja mieti sitten lapsia. 
[/quote]

Hän mieltää että yhteishuoltajuus on sitä, että lapsi asuu puolet ajastaan hänellä. Se ei käy kuulemma. Mitä säikähtämiseen tulee niin ero ei ole ollut näkysällä joten ei ole ollut syytä edes ajatella, että vauvasta asti pitäs hoitaa vuoroviikoin. Ellei sitten ole ajatellut vauvan kaipuussaan että teettää sen mulla ja eroaa sitten sopivasti. Mutta nyt kun en suostukaan ottamaan ainoana vastuuta...

Yep. Kyllä tässä uudelleenarviointia teettää. Tuollaisen lausunnon jälkeen en luota mieheen tippaakaan. En edes siihen että kantaisi vastuuta vaikka oltais parisuhteessa.

Luistelija mikä luistelija...