Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olet, jos keskenmenon kokenut järjestää hautajaiset?
14.03.2015 |
Eräs uskova tuttavani järjesti raskauden alussa kesken menneelle hautajaiset. Kirkollista siunausta ei ollut, mutta rukoushetki, arkun maahanlasku (ei hautausmaalla) ja muistojuhla ruokailuineen oli. Hän perusteli hautajaisia sillä, että Jumalan näkökulmasta jokainen alkiokin on ihminen.
Ymmärrän tuon ajattelun, mutta jotenkin tuntui vain friikiltä. Erityisesti mietitytti se, mitä pikkuisessa arkussa oli vai oliko mitään. En kehdannut kysyä.
Erityisen mielelläni kuulisin muiden kristittyjen näkemyksiä. Pitäisikö teidän mielestänne kesken menneille yleisestikin järjestää hautajaiset?
Kommentit (51)
Eihän Jumala ota suojiinsa sikiöitä, koska niitä ei ole kastettu. Tästä näkökulmasta katsottuna Jumala ei pidä sikiöitä ihmisinä. Eikä ilmeisesti koe kaikkien sikiöiden edes päätyvän itsenäisesti eläväksi olennoksi.
Joten uskon näkökannalta turha teko, mutta kyllähän tuo varmaan helpottaa keskenmenosta toipumiseen. Toivottavasti ei tule jatkossa saamaa paljonkin keskenmenoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Creepy fiilis tulee ajatuksestakin. En osallistuisi.
Vähän outoa, mutta ihmiset käsittelevät surua eri tavoin.
Kietämättä vähän oudolta kuulostaa, etenkin noi arkun laskut sun muut. Mutta ymmärrän toki, että keskenmeno on varmasti ollut kova paikka. Ja tietenkin, jos joku mulle läheinen ihminen haluaisi järjestää hautajaiset keskenmenon jälkeen, niin tietysti menisin ja olisin tukena. Ja hyvä, jos niistä hautajaisista on apua surutyön kanssa. Mutta henkilökohtaisesti en itse järjestäisi hautajaisia keskenmenon jälkeen, etenkään aikaisilla viikoilla, myöhäisten viikkojen kohtukuolema tietenkin eri asia, ja silloin hautajaiset ilmeisesti tapanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos keskenmenneille pitää järjestää hautajaiset, eikö se ole epäreilua niitä varhaisia keskenmenoja kohtaan joita ei edes tunnisteta keskenmenoiksi? Nehän jäävät tuuliajolle ilman muistojuhlaa.
Ymmärrän hyvin muistojuhlan läheisten kesken, mutta en arkun laskemisia... Jos mennyt alussa kesken niin alkio/sikiö ollut vain solurykelmä, vaikkakin kantajalleen ja läheisille jo arvokas. Itse en nostaisi suurta haloota keskenmenosta. Liian henkilökohtainen asia. Jos joku saa apua suruunsa näin, niin hyvä! Osallistuisin hautajaisiin. Tietyllä tavalla kuitenkin koen keskenmenon liiallisen suremisen nykyajan vitsauksena. Todella moni nainen kokee keskenmenon jossain vaiheessa elämänsä, tietämättäänkin, jos menee aikaisin kesken. Keskenmeno on osa elämää samoin kuin flunssa tai vatsatauti, vaikkakin tietysti rakempi kokemus kaikkien odotusten takia. Jokainen alkio on kuitenkin vain vielä mahdollisuus samoin kuin sukusolutkin. Toivon, että joku ymmärtäisi näkökantani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ainakaan osallistuisi.Joillakinhan tulee paljonkin keskenmenoja,osaa ei edes huomata!En minä kuukautisten aikaankaan sure munasoluja enkä miehen mällien siittiöille kyyneliä tirauttele.Keskenmeno on ihan luonnollinen asia, siellä on solut menny mutkalle eikä mitään elinkelpoista edes ole.
Hämmentävää aloituksessa oli, että arkku oli haudattu muualla kuin hautausmaalla. Voiko ihmisen haudata suunnilleen minne vain? Tosin varhaisten viikkojen alkio ei liene vielä ihminen.
Tietysti jos on ollut kyseessä lähinnä symbolinen hautaaminen ja arkku ollut tyhjä, niin silloin lienee kyseessä ollut tapa tehdä surutyötä.
Tuollaisena seremoniana kyllä vaikuttaa hämmentävältä. Ymmärrän kyllä, kun kuolleena syntynyt tai elämänsä alussa menehtynyt haudataan. Sen sijaan tuossa varhaisten viikkojen tapauksessa vaikuttaisi, että keskenmeno on saanut naisen mielen järkkymään. Pyrkisin siihen, että hän saa ammattiapua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:35"]
Hämmentävää aloituksessa oli, että arkku oli haudattu muualla kuin hautausmaalla. Voiko ihmisen haudata suunnilleen minne vain?
[/quote]
Arkku saattoi olla tyhjä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:35"]Voiko ihmisen haudata suunnilleen minne vain? [/quote]
Ei voi, mutta tässä tapauksessa kysymyksessä ei ole lain mukaan ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:35"]
Hämmentävää aloituksessa oli, että arkku oli haudattu muualla kuin hautausmaalla. Voiko ihmisen haudata suunnilleen minne vain?
[/quote]
Arkku saattoi olla tyhjä.
[/quote]
Sen kirjoitin seuraavaan kappaleeseen.
Kunnioittaisin keskenmenon saaneen tahtoa. Ihmisillä on erilaisia tapoja käsitellä surua, ei ole oikeaa eikä väärää. Toista helpottaa kotona pitkään hiljaa sureminen ja toinen haluaa tehdä sen avoimesti ja siirtyä mahdollisimman pian eteenpäin. En näkisi tapauksessa mitään väärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää jos kyseinen nainen saa keskenmenoja useita??Ja jokaisen "hautaa".Ihan turhaan järkyttää oma mieltänsä tuommoisella,niitähän voi tulla jopa kourallinen!Ammattiapua tarttee,järkyttynyt ihan luonnollisesti asiasta liikaa.Menee vielä nuppi sekaisin jos ei perspektiiviä saa..
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:35"]Voiko ihmisen haudata suunnilleen minne vain? [/quote]
Ei voi, mutta tässä tapauksessa kysymyksessä ei ole lain mukaan ihminen.
[/quote]
Ei olekaan. Silti outoa, mikäli kyseisellä paikalle satuttaisin myöhemmin kaivamaan maata ja ylös nousisi arkun kappaleita ja mahdollisia jäänteitä haudatusta, mikäli arkun sisällä jotain ollut.
Raamatun mukaan alkio muuttuu ihmiseksi, kun siinä alkaa kiertää veri, eli noin viikon päästä kiinnittymisestä. Silloin kyse on siis jo ihmisestä, ja hänellä on oikeus Jumalan valtakuntaan. Pääseehän taivaaseen uskovaisen ihmisen uskomaton puolisokin, jos uskovainen rukoilee puolison sielun pelastumisen puolesta.
Jos keskenmeno olisi tullut myöhäisessä vaiheessa, jossa sikiö olisi jo lainkin mukaan ihminen ja jolle olisi annettu nimi ja koko suvun voimin odotettu ja kamat hankittu jne., sitten ymmärtäisin hautajaiset. Jos on ensimmäisen kolmanneksen kuluessa mennyt kesken, sitten tuntuisi vähän oudolta. Paitsi tietenkin jos on yritetty raskautta 10 vuotta ja se olisi viimein tärpännyt, ja sitten mennytkin kesken.
Jos sikiö syntyy tai kuolee ennen rv 22+0, niin se lasketaan keskenmenoksi. Itse olen raskaana viikolla 21+ ja jos raskaus menisi nyt kesken, niin voi olla että haluaisin järjestää jonkinlaiset hautajaiset. Tiedän kuitenkin jo että lapsi on tyttö ja olen jo pitkään tuntenut liikkeet ym.
Riippuu siitä, miten aikaisessa vaiheessa keskenmeno on tapahtunut. Jos raskaus on ollut tiedossa vain perheen sisällä, olisi outoa saada kutsu sellaisen ihmisenalun hautajaisiin, josta ei ollut ikinä kuullutkaan. Muutenkin edes lähisuvulla tuskin kovinkaan tiivis suhde tai tunneside alkioon. Kohteliaisuudesta menisin, mutta olisi kyllä tosi epämiellyttävää. Vanhempia yrittäisin lohduttaa, mutta en tiedä onko syytä tehdä asiasta isoa numeroa hautajaisten muodossa.
No kyllä vähän suupieliä nykisi, ei voi mitään. Toisaalta tuntisin kyllä jonkinlaista myötätuntoa "vanhempia" kohtaan ja toivoisin, että saisivat apua. Eihän se normaalia ole tuollainen käytös.
Tuntisin syvää empatiaa ja toivoisin, että km:n kokenut saisi kaiken tarvitsemansa henkisen tuen ammattilaisilta ja läheisiltä.