Lue keskustelun säännöt.
Käsitöiden ammattilaiset? Hauska havaintoni.
05.03.2015 |
Olen pikkutarkkuuteen kykenevä luonteeltani ja ajattelun-, käden- ja silmän yhteistyökyvyiltäni. Löysin uuden harrastuksen. Olen tutustunut perhetuttuunikin tämän jälkeen ihan uudelta kantillta. Hänellä on koulutus alalta, jota aloin harrastamaan, mutta hän ei tee sitä enää työkseen.
Huomasin, että hän ei ole vieläkään kovin hyvä ja nykyisin vain harrastaa alaa. Teen aloittelijanakin parempaa jälkeä kuin hän. Tässä varmasti yksi syy sille miksi hän on hakeutunut toisiin tehtäviin?
Kaipaisin kokemuksia teiltä, jotka teette työksenne jotain käsillänne. Miten jaksatte ja missä olisi parantamisen varaa? Tahdon pitää tämän vain harrastuksena, joten minulla ei ole paineita olla parempi. On kyllä mukavaa kyetä tekemään tarkkaa ja laadukasta jälkeä ja haasteet eivät silti lopu kesken.
Kommentit (7)
Ammattilaisen tulisi usein tyytyä riittävän hyvään, jotta syntyy myös tulosta eikä aika hukkaannu pikkutarkkaan näpertelyyn, joka toki sopii toisille harrastukseksi. Harrastuksessakin toiset valitsevat mieluummin se että saavat aikaiseksi joka tyydyttää itseä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, en tarkoittanut loukata ketään ammattilaista. Uskon, että pääsykokeet eivät karsi niitä ehdokkaita pois, joilla ei ole alalle taipumusta, mutta työelämä tulee kyllä karsimaan. Teen hitaasti, joo, ja ammattilainen onkin minua paljon nopeampi! Opittavaa riittää. Luen ensin ja yritän sen jälkeen. Teen myös harjoituskappaleita tarpeen mukaan edullisemmista aineksista. Hallitsen jo suppean osa-alueen rauhallisesti ja hyvin tehtynä, mutta kun näen tuttavan tekemänä vastaavat, niin ei niitä kyllä moni ostaisi.
ap
Itselläni on koulutus ja olen työskennellyt alalla suunnittelijana 15 vuotta. Siinä olen mestari, toteutuksen jätän muille.
Mielipiteitä mestarilta itse toteuttamisen vaikeudesta? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Minkä arvosanan antaisit myyntin tarkoitettavien tuotteiden laadulle?
No siinä varmaan on se pikkutarkka näperrys. Jos minä alkaisin kauheena ommella helmiä sun muita tuotteisiini joutuisin perimään niistä hirveitä hintoja. Mä siis koetan tehdä mahdollisimman tehokkaasti, että ehdin päivässä tehdä paljon ja pitää hinnat inhimillisinä. Esim. Olkaimettomaan mekkoon saisi mennä korkeintaan 5 tuntia (riippuen kuin paljon kerroksia siihen tulee) leikkauksesta viimeistelyyn ja silti voin laittaa sille reilusti yli satasen hinnaksi. Sillä näperryksellä ei elä. Teen sitä suuremmassa määrin vain erikoistilauksiin joiden tilaajat ymmärtävät sen nostavan hintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 15:21"]
Anteeksi, en tarkoittanut loukata ketään ammattilaista. Uskon, että pääsykokeet eivät karsi niitä ehdokkaita pois, joilla ei ole alalle taipumusta, mutta työelämä tulee kyllä karsimaan. Teen hitaasti, joo, ja ammattilainen onkin minua paljon nopeampi! Opittavaa riittää. Luen ensin ja yritän sen jälkeen. Teen myös harjoituskappaleita tarpeen mukaan edullisemmista aineksista. Hallitsen jo suppean osa-alueen rauhallisesti ja hyvin tehtynä, mutta kun näen tuttavan tekemänä vastaavat, niin ei niitä kyllä moni ostaisi.
ap
[/quote]
Hitaastihan on tehtävä, muutoin tulee virheitä. Kiinnitin huomiota valmisvaatteeseen, siinäkin menee kuviot vinksin vonksin, kun itse teen ruutupaitaa katson että ruudut kohdakkain.
En ole koulutettu, mutta kun ansiot pienenivät rupesin ompelemaan rahaa säästääkseni.
Suomeksi: olen ihmeellinen ja ylimaallinen superlahjakkuus ja pelkkänä harrastelija-aloittelijanakin olen suorastaan virtuoosi ammattilaisiin verrattuna. Pidän toki taiteeni ihan vain kevyenä hupailuna, etten sokaisisi lahjoillani muita vaatimattomia näpertelijöitä. Miten te muuten kestätte vajavaisuuttanne?