Lue keskustelun säännöt.
Ahdistun kuntoilubuumista
05.03.2015 |
Olen alle 30-vuotias nainen, joka ei ole eläissään ollut mikään kuntoilufriikki. Olen tykännyt harrastaa ulkoilua (juoksu ja kävely) silloin tällöin ja joogata. Joskus teen vatsalihas-/pakaratreeniä kotilattialla. Nyt olen kuitenkin alkanut ahdistua joka tuutista tursuavasta fitness-buumista. Olen alkanut kasata itselleni paineita liikkumisesta. Mietin vähän väliä, pitäisikö minunkin lähteä salille ähkimään, vaikka en ole siellä eläissäni käynyt? Pitäisikö minunkin nyt aloittaa vatsalihashaaste, kun 45 000 muutakin aloittaa sen? Olenko ihan paskassa kunnossa verrattuna muuhun Suomeen? En jaksa miettiä treenejä koko ajan, enkä suunnittele niitä etukäteen kalenteriini, enkä oikeastaan mieti mitään kilokaloreitakaan tai hiilareita pistäessäni lounasta tai välipalaa poskeen.
Koko villitys saa minut ajattelemaan urheilua entistä vastenmielisempänä asiana, jota vain jo ennestään hyväkuntoiset harrastavat. Haluaisin nauttia vain omista urheiluhetkistäni miettimättä sitä, kuinka hoikka tulen olemaan kesällä, kuinka monta kiloa jaksan nostaa penkistä tai kuinka tiukka takamus minulla on. Ympäristön paineet ajavat minua kuitenkin koko ajan tarkkailemaan itseäni ja vertailemaan itseäni muihin.
Opiskelut ja työt vievät niin paljon aikaani, että usein en jaksa iltaisin käydä edes lenkillä. Siitäkin on alkanut viime aikoina tullut kauhea morkkis, sillä kunnossa pitäisi pysyä ja kuntoilutavoitteita olla. Ruoskin itseäni nykyään joka kerta henkisellä tasolla, kun en jaksakaan lähteä lenkille ja alan mietin niitä tuhansia ihmisiä, jotka jaksavat treenata aamuviideltä salilla ennen töitä ja töiden jälkeen juosta 15 km lenkkejä. Alan voida pahoin.
En omista edes treenikassia, en juomapulloa, enkä sisäliikuntakenkiä! En ole ikinä käynyt salilla, en jumpassa enkä boot campillä. Miksi musta tuntuu, että olen ihan nolla, kun en saa itseäni innostumaan tästä kuntoiluhypestä, niin että jaksaisin suorittaa haasteita ja rampata salilla kuin viimeistä päivää?
Taidan jopa olla se surullisen kuuluisa "laihaläski"! Se, joka kukaan itseään kunnioittava nykynainen ei halua tunnustaa olevansa. "Fit is the new skinny", vai miten se nyt menikään?
Kommentit (10)
Jos 45 000 ihmistä osallistuisi haasteeseen, jossa väritetään spriitussilla nenä mustaksi, kokisitko ympäristön painostuksesta johtuvaa ahdistusta, mikäli värittäisit oman nenäsi vihreäksi tai et osallistuisi koko haasteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti nämä haasteet palvelevat vain niitä, joiden elämänhallinnassa on muutenkin ongelmia.
Minuakin ahdistaa kuntoilubuumi, vaikka itsekin olen jossain määrin kuntoilufriikki. Mutta kun sitä vouhotusta tulee joka tuutista. Yhtään lehteä tai blogia et esimerkiksi voi avata, etteikö belfiet ja aamuaerobiset hyppää silmille. Tykkään kyllä kuntoilla, mutta kun tykkään tehdä elämässäni muitakin asioita. En halua, että koko elämäni pyörii pelkän liikunnna ympärillä.
Tämä treenibuumi saa myös tällaisen ihan tavallisen kuntoilijan tuntemaan itsensä huonoksi. Tuntuu, että koskaan ei treenaa riittävästi tai liian kovaa tai ettei kuntoilussa ole mitään mieltä, jos ei ole tähtäämässä jonnekin fitnesskisoihin. Tuntuu, etten ole ulkonäöllisesti hyväksyttävä, kun kaikesta kuntoilusta huolimatta olen kuitenkin melko tavanomainen nainen, ilman erityisen suuria tai erottuvia lihaksia. Tuntuu, että liikunna ilo on unohtunut monelta nykyään. Kaikki on pelkää suorittamista ja tietyn kuvan välittämistä muille ihmisille sekä pelkkää ulkopkuorella pröystäilyä.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:35"]
Ilmeisesti nämä haasteet palvelevat vain niitä, joiden elämänhallinnassa on muutenkin ongelmia.
[/quote]
No juurikin näin.
Minä en urheile, tai no, kotilattialla jumpat tai kuntopyörä toisinaan, mutta en käy salilla enkä mene. Enkä pode siitä syyllisyyttä. Jos se nyt mut tappaa, niin aika epätodennäköistä.
Olet ilmeisesti sellainen ihminen, joka ei halua erottua joukosta, ja joka haluaa tehdä sitä mitä muutkin. Ahdistut jos jostain syystä et olekaan samanlainen kuin 45000 muuta. Ongelma ei ole muiden kuntoilu- tai puutarha- tai matkailubuumi, ongelma on sinussa. Mitäpä jos kehittäisit itseäsi niin, ettei muiden tekemisillä olisi sinuun noin suuri vaikutus? Et antaisi muiden mielipiteiden vaikuttaa itseesi niin että ahdistut siitä? Keskittyisit harrastamaan sitä, mistä oikeasti itse nautit, ja anna massan tehdä sitä mitä massa haluaa. Mieti, miksi sinusta on niin tärkeää olla osa massaa, ja miksi se on niin vaikeaa erottua massasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:27"]
Tässä ongelma ei ole ne muut ihmiset, koska he tekevät sitä mitä haluavat tehdä.
Tässä ongelma on oman pääsi sisällä ja se, kuinka taka-ajatuksissasi näytät ajattelevan, että sinun pitäisi olla niin kuin muut.
Hassua, että sanot, että ympäristön paineet. Kukaan ei pakota sinua tekemään yhtään mitään, jos et halua. Yritätkö tällä aloituksella nyt mollata niitä, jotka liikkuvat ja saada itsellesi hyväksyntää, kun sinä et liiku?
Sinun ei tarvitse harrastaa liikuntaa jos et tahdo, mutta älä solvaa ja alenna niitä, jotka sitä tekevät. Ja hei, ei sitä tarvitse edes käydä missään salilla, on paljon jumppa ja lihastreeni juttuja, mitä voi tehdä ihan kotona, jos haluaa.
[/quote]
Ihanteellisesti ajattelet että kukaan ei mollaisi ap:ta liikkumattomuudesta. Joo eihän toista voi kukaan mihinkään pakottaa, mutta kyllähän se nyt on nähty että varsinkin maailman mustavalkoisuuden ytimessä av:lla haukkuja tulee jos sanoo ettei liiku/vahdi syömisiään/on lihava/on laihaläski/mitävaan.
Tunnistan samat paineet, ap. Kohtuus kaikessa. Tee sitä, mistä sinulle tulee hyvä olo ja mikä omaan aikatauluusi mahtuu. Joka tapauksessa päivittäinen hyötyliikunta ja tasainen aktiivisuus on tärkeämpää kuin se tunnin kuntosalikeikka tai juoksulenkki. Jos joku korostaa ylenmäärin jotain asiaa, yleensä sillä peitetään jotain puutetta omassa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:39"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 09:27"]
Tässä ongelma ei ole ne muut ihmiset, koska he tekevät sitä mitä haluavat tehdä.
Tässä ongelma on oman pääsi sisällä ja se, kuinka taka-ajatuksissasi näytät ajattelevan, että sinun pitäisi olla niin kuin muut.
Hassua, että sanot, että ympäristön paineet. Kukaan ei pakota sinua tekemään yhtään mitään, jos et halua. Yritätkö tällä aloituksella nyt mollata niitä, jotka liikkuvat ja saada itsellesi hyväksyntää, kun sinä et liiku?
Sinun ei tarvitse harrastaa liikuntaa jos et tahdo, mutta älä solvaa ja alenna niitä, jotka sitä tekevät. Ja hei, ei sitä tarvitse edes käydä missään salilla, on paljon jumppa ja lihastreeni juttuja, mitä voi tehdä ihan kotona, jos haluaa.
[/quote]
Ihanteellisesti ajattelet että kukaan ei mollaisi ap:ta liikkumattomuudesta. Joo eihän toista voi kukaan mihinkään pakottaa, mutta kyllähän se nyt on nähty että varsinkin maailman mustavalkoisuuden ytimessä av:lla haukkuja tulee jos sanoo ettei liiku/vahdi syömisiään/on lihava/on laihaläski/mitävaan.
[/quote]
Olette asian ytimessä. Minä nimittäin harrastan liikuntaa: juoksen vähintäänkin kaksi kertaa viikossa n. 5 km lenkin, kävelen melkein joka paikkaan, jos vain mahdollista, harrastan lähes päivittäin joogaa, joka pitää itseni notkeana sekä joskus teen ihan kunnon lihaskuntotreeniäkin. Näille salilla kävijöille ja tavoitteellisesti treenaaville tuo minun "liikunta" ei kuitenkaan ole mitään liikuntaa. Varsinkin kun ulkomuodostani tuskin huomaa sitä liikuntaa muuta kuin siinä, että olen hyväntuulinen, enkä valittele selkäkipuja.
Tavallinen kuntoliikkuja on nykyään jokin pahainen läppä näille oikeille liikkujille.
Ap
No jos et ahdistuisi tuosta asiasta, niin varmaan ahdistuisit jostain muusta asiasta sitten?
Tarkoitan sitä, että jos kaksikymppisenä on altis tällaisille vaikutteille ja ottaa niistä paineita. Se että kokee paineita, mutta miettii sitten oman kantansa asiaan ja pitää kiinni omasta näkemyksestään, kuuluu vaan asiaan ja on nuoren ja miksei aikuisemmankin ihmisen elämää.
Itse taas olen vuosia liikkunut ympyröissä, jossa on juuri noita kuntoliikkujia, joten olen varmaankin päässyt helpommalla. Mutta olen myös huomannut, että olen taipuvainen alkaa suorittamaan asioita, eli pääni sisällä on sellainen mekanismi, että välillä huomaan ajattelussani, että mikään ei riitä, saatan asettaa oman rimani liian korkealle. Osittain siis ympäristö luo paineita, mutta kyllä ne paineet voivat olla omien korvien välissäkin ja niihin pitää ihan tietoisesti puuttua.
Tässä ongelma ei ole ne muut ihmiset, koska he tekevät sitä mitä haluavat tehdä.
Tässä ongelma on oman pääsi sisällä ja se, kuinka taka-ajatuksissasi näytät ajattelevan, että sinun pitäisi olla niin kuin muut.
Hassua, että sanot, että ympäristön paineet. Kukaan ei pakota sinua tekemään yhtään mitään, jos et halua. Yritätkö tällä aloituksella nyt mollata niitä, jotka liikkuvat ja saada itsellesi hyväksyntää, kun sinä et liiku?
Sinun ei tarvitse harrastaa liikuntaa jos et tahdo, mutta älä solvaa ja alenna niitä, jotka sitä tekevät. Ja hei, ei sitä tarvitse edes käydä missään salilla, on paljon jumppa ja lihastreeni juttuja, mitä voi tehdä ihan kotona, jos haluaa.