mikä on " henkireikäsi" ?

ja tietenkin ihana mies!

ulos syömään tai laulaan karaokee tai muuta vastaavaa. Ja silloin ei tule kyllä juteltua lapsista, koska kaikilla meidän kaveripiirissä ei lapsia ole.

Ja se että saa välillä uppoutua omiin ajatuksiin.

sekä tää netti. =)

t. maalainen

Olen ihan lapsesta saakka mennyt metsään kävelemään ja katselemaan ja olemaan, kun olen surullinen/vihainen/ahdistunut/mitä vain. Kun asuin vuosikausia suuressa kaupungissa, etsin " lohdutusta" puistoista ja vanhoilta hautausmailta. Nykyään vaellan metsikköön ja/tai joenvarteen hengittelemään ja nollaamaan aivojani.

pari lomaa vuodessa piristää kummasti arjen harmaudessa.

Matkan suunnittelu, odotus ja itse reissu on meikäläisen henkireikä. Koko perheen voimin ollaan aina matkassa.

Laitan lapset päikkäreille ja jumppaan n.tunnin...en kestäisi ilman sitä...tulee niin mahtava olo kun jumpan ja suihkun jälkeen lösähtää sohvalle lukemaan lehteä tms. Sitten lapset jo heräävätkin:)

Kahdesta muusta sitä siis oli, kun vain " olin"

Jos nuo pitäis karsia niin mähän olisin täällä himassa ihan maailman hirvein noita.

Shoppailu,tanssi,suklaa

Ulkomaanmatka kerran vuodessa minimi.

Kiva oli tajuta että eipä nuo muillakaan ole niin erityisen extremeä ;) Monet kaverit ovat hehkuttaneet jotain vuosittaista etelänmatkaa ilman perhettä tai laskuvarjohyppyä tai jotain 3 x viikossa kuntosalia... Oikeastaan mulla onkin näitä samantyyppisiä kohokohtia elämässäni mitä teilläkin eli suklaa, kaverit, ihana mies, luonnossa käveleminen ja kutominen yms...