Mitä jos ei vielä 32v tiedä mitä haluaisi tehdä työkseen?
Yksi ammatti minulla on ja on siitä lähes 10 vuoden työkokemus, vaikka tiesin jo opiskeluvaiheessa, että ei ollut "oma juttu". No, kävin koulun kuitenkin loppuun ajatuksella että opiskelen sitten toisen ammatin vaikka heti perään. Mutta sitten tulikin lapset ja kaikkea muuta, johon olen halunnut keskittyä, ja töitä on riittänyt alalla, joten kun on rahaa pakko jostain saada, niin niitä töitä on tullut tehtyä, vaikka ei se mitään kovin mieluisaa ole ollutkaan.
Nyt kuitenkin vihdoin ajattelin, että voisin keväällä hakea taas kouluun. Mutta kauhistuttaa ajatus siitä, että taas opiskelee jonkun "väärän" ammatin. Mitä jos sellaista omaa juttua ei koskaan löydykään? Onko muita näinkin vanhoja, jotka vielä miettii omaa alaa?
Kommentit (31)
Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"]
Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti.
Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v
[/quote]
Niin on kai niitä sellaisiakin, jotka ei koskaan löydä omaa alaa...
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"]
Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti.
Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v
[/quote]
[/quote]
Insinööri pieni firma, halusi, vaikka tätä ei julkisesti saa sanoa, naisen, jolla on lapset tehty ja kokemusta. Tuttavapiirissä on toinen yli 40-v valmistunut ja sai vakityön hänkin, mutta se firma meni pari vuotta sitten konkurssiin. Itse olen nyt ollut alalla viisi vuotta.
Mä olen nyt 31v enkä vieläkään tiedä mitä aion tehdä "isona".
Tai sitten ei ole varaa lähteä opiskelemaan sitä omaa alaa.
Täällä 33v omaa alaa etsivä ilmottautuu.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"]
Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti.
Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v
[/quote]
[/quote]
Insinööri pieni firma, halusi, vaikka tätä ei julkisesti saa sanoa, naisen, jolla on lapset tehty ja kokemusta. Tuttavapiirissä on toinen yli 40-v valmistunut ja sai vakityön hänkin, mutta se firma meni pari vuotta sitten konkurssiin. Itse olen nyt ollut alalla viisi vuotta.
[/quote]
Tuhannet kiitokset.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"]
Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti.
Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v
[/quote]
[/quote]
Minä olen "vain" 43-vuotias alanvaihtaja, mutta vakityöpaikan sain juuri, alle vuosi valmistumisesta. Sosiaaliala kyseessä, tutkinto sosionomi (amk). Ja työtehtävät ns. siistiä sisätyötä liukuvalla työajalla.
Tällä alalla ei nuoruus ole välttämättä etu, elämänkokemuksen tuomaa varmuutta arvostetaan.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:19"]
Tai sitten ei ole varaa lähteä opiskelemaan sitä omaa alaa.
[/quote]
En mä tiedä onko mullakaan varaa opiskella yhtään mitään, kun ei opintotukeakaan enää saa toisesta ammatista (ellei korkeampi tutkinto). Mutta ahdistaa ajatus siitä, että olisi tällä samalla alalla samantyyppisissä töissä koko lopun elämän.. t. AP
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:21"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"] Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti. Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v [/quote] [/quote] Minä olen "vain" 43-vuotias alanvaihtaja, mutta vakityöpaikan sain juuri, alle vuosi valmistumisesta. Sosiaaliala kyseessä, tutkinto sosionomi (amk). Ja työtehtävät ns. siistiä sisätyötä liukuvalla työajalla. Tällä alalla ei nuoruus ole välttämättä etu, elämänkokemuksen tuomaa varmuutta arvostetaan.
[/quote]
Ihanaa, olenkin just aloitellut sosiaalityön opintoja. 35v
Pelkäätkö SOTE-uudistusta?
Minä täytän ihan kohta 33 vuotta enkä tiedä mitä haluan tehdä isona. Tai tiedän, mutta sillä ei itseään elätä. Mun haave on kotirouva. Yksinhuoltaja taitaa haaveeksi jäädäkin, eikä siihen kyllä taida koulutustakaan olla tarjolla.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:22"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:19"]
Tai sitten ei ole varaa lähteä opiskelemaan sitä omaa alaa.
[/quote]
En mä tiedä onko mullakaan varaa opiskella yhtään mitään, kun ei opintotukeakaan enää saa toisesta ammatista (ellei korkeampi tutkinto). Mutta ahdistaa ajatus siitä, että olisi tällä samalla alalla samantyyppisissä töissä koko lopun elämän.. t. AP
[/quote]
Eikö toisen asteen opintotukea saa, eikö se ole periaatteessa rajaton? Korkeakoulutukikuukaudet taas ovat selkeästi rajallisia, vain yhteen tutkintoon.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:23"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:21"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"] Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti. Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v [/quote] [/quote] Minä olen "vain" 43-vuotias alanvaihtaja, mutta vakityöpaikan sain juuri, alle vuosi valmistumisesta. Sosiaaliala kyseessä, tutkinto sosionomi (amk). Ja työtehtävät ns. siistiä sisätyötä liukuvalla työajalla. Tällä alalla ei nuoruus ole välttämättä etu, elämänkokemuksen tuomaa varmuutta arvostetaan.
[/quote]
Ihanaa, olenkin just aloitellut sosiaalityön opintoja. 35v
Pelkäätkö SOTE-uudistusta?
[/quote]
En pelkää, itseni puolesta ainakaan.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:23"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:21"] [quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:05"] Mä valmistuin neljännen kerran iässä 45 vuotta ja nyt olen vakitöissä omalla alallani. Harmittaa, etten nuorena tajunnut hakea tälle alalle, mutta onneksi nyt. Tein ikuisuuksia pätkätöitä huonon työllisyyden alueella, isojen sukujen alueella ja lopulta löytyi oma ala toisaalta. Oli mulla välillä vakipaikkojakin, mutta firmoille kävi huonosti. Sano heti mihin vakityöhön voi päästä 45-vuotiaana. Kouluttaudun heti samalle alalle. t. tietämätön 35v [/quote] [/quote] Minä olen "vain" 43-vuotias alanvaihtaja, mutta vakityöpaikan sain juuri, alle vuosi valmistumisesta. Sosiaaliala kyseessä, tutkinto sosionomi (amk). Ja työtehtävät ns. siistiä sisätyötä liukuvalla työajalla. Tällä alalla ei nuoruus ole välttämättä etu, elämänkokemuksen tuomaa varmuutta arvostetaan. [/quote] Ihanaa, olenkin just aloitellut sosiaalityön opintoja. 35v Pelkäätkö SOTE-uudistusta? [/quote] En pelkää, itseni puolesta ainakaan.
[/quote]
Yritän itsekin ajatella että pelko on turhaa ja pidän tosi paljon sosiaalityöstä. Mietin vielä tämän jälkeen jotain hoitajakoulutusta. Luulisi duunia riittävän. 35v
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:22"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:19"]
Tai sitten ei ole varaa lähteä opiskelemaan sitä omaa alaa.
[/quote]
En mä tiedä onko mullakaan varaa opiskella yhtään mitään, kun ei opintotukeakaan enää saa toisesta ammatista (ellei korkeampi tutkinto). Mutta ahdistaa ajatus siitä, että olisi tällä samalla alalla samantyyppisissä töissä koko lopun elämän.. t. AP
[/quote]
Eikö toisen asteen opintotukea saa, eikö se ole periaatteessa rajaton? Korkeakoulutukikuukaudet taas ovat selkeästi rajallisia, vain yhteen tutkintoon.
[/quote]
Onko näin? Olen siis suorittanut yhden korkeakoulututkinnon, ja olen miettinyt toista, mutta en tiedä oikein noista tukiasioista, ainakaan tavallista opintotukea en käsittääkseni voi saada. Noista aikuisopiskelijoille suunnatuista tuista en ole perillä. Toisaalta ei joku toisen asteen koulutus ole täysin poissuljettu ajatus, etenkin jos siitä on mahdollista saada opintotukea...
Hei ap! Ota vaan riski ja vaihda alaa. Toki on mahdollista, ettei uusikaan ala ole se oikea tai täydellinen, mutta ainakin saat uusia kokemuksia elämääsi. Eikä tarvitse jossitella, olisiko sittenkin kannattanut kokeilla jotain muuta. Ja kannattaa opetella myös hyväksymään se tosiasia, ettei kaikki ikinä löydä unelma-alaansa, mutta ei se elämää kaada.
Kannattaa se riski silti ottaa. Mä otin 36-vuotiaana ja päivääkään en ole katunut.