Mitä kertoo ihmisestä se, ettei pidä eläimistä?

joten sanon että KOTIKASVATUS

joilla on mennyt jokin pahasti vinksalleen jos kotona kasvatuksessa.

Minä en nykyään pidä suurimmasta osasta eläimiä. Meillä on kyllä itsellä koira josta tietenkin pidän. Mutta taitaa olla niin että kun on elämä täynnä kaikkea muuta niin ei jaksa eläimiä. Eläimien vihaajat ovat sitten asia erikseen.

Eläimet ovat verraten typeriä; Varsinkin koirat haisevat ja ovat paitsi rumia, niin myös mustasukkaisia.



En pidä koirista.

Ihan hyvin voisi kysyä, mitä kertoo ihmisestä se, ettei pidä kasveista.

- Haisevia

- Rumia

- Mustiksia



Ei siis mitään ihmeempiä koiramaisia syitä olla pitämättä koirista sen enempää kuin ihmisistäkään.

tulee vastaan suurimmalla osalla lopulta pelko.

Se vaan puetaan sanoiksi " yök, äklö, inhottava" ja kun asiaa avaa niin johan löytyy sitten lopullinen syy: pelko.



Vanhemmat ovat avainasemassa tässä pelon " periyttämisessä" .

Kuvaavaa on, kun äiti riuhtoo lastansa vauhdilla tien toiseen sivuun, kun toisella puolella tietä tulee koira vastaan.

Koirat ovat tätä kaikkea PÄÄSÄÄNTÖISESTI -> siksi ei kiitos koiria mulle.

vanhemmillani on aina ollut ainakin koira ja itsekin kuvittelin että isona mulla on oma koira.

No pikku hiljaa elämän aikana olen alkanut muuttumaan, mutta lasten saannin jälkeen asenteeni on muuttunut. Eli ensin alkoi inhottaa se sotku jonka eläimet tuo mukanaan. Sitten ne koirankakat lasten puistossa tai irtokissat kulkemassa omassa pihassa.

Kyllä mä vieläkin olen tavallaan eläinrakas, mutta eläinten omistajat ovat saaneet minut " vihaamaan" eläimiä. Eli mun vihan takan on se että ihmiset eivät voi käsittää että minulle on ihan sama se että naapurin koira tai kissa tekee tarpeensa hiekkalaatikkoon kuin että mun lapsi kävisi kakalla heidän mansikoissa.

Ja huomaan että mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän vihaan eläimiä. Ja mun vihan on aiheuttanut eläinten omistajat :(

Omituista " järjen" juoksua

En pidä muiden räkänokkakakaroistakaan, niin miksi eläimistäkään.

mutta itse en oikein pidä mistään lemmikkieläimistä. Kotieläimet ja metsissä elävät eläimet sekä linnut taas ovat sydäntä lähellä.

Johtui ihan siitä, että äiti inhosi niitä. Huusi aina kamalan rumasti haukkuville koirille, että " Turpa kiinni! " Kai siinä jotenkin opin, että koirat on ilkeitä.



Nykyään omistan useammankin koiran. Vietin aikaa niiden kanssa erinäisten yhteyksien kautta ja opin tykkäämään. Että kyllä se aika paljon kasvatuksestakin on kiinni.