ei voi mitään, mutta

Lihavat on sairaita. Jonottelin tuossa mummin kyytimiehenä aamulla labrassa. Mummi tuumasi hiljaa, että huomaatkos miten paljon lihavia nuoria ihmisiä. Hänestä se oli surullista. Ennen tehtiin paljon ruumiillista työtä, ja lihavuus oli sairauden merkki (tai laiskan/vaurauden)



Puhinaa ja ähinä kuului pulleroiden kävellessä. Säälitti toisaalta, toisaalta teki pahaa. Ymmärrän kyllä jos sairaus vie lihavaan kuntoon, mutta osa oli liki parikymppisiä? Vähän sellaisia reppanoita...elämän syrjässä kiinni heikosti. Syrjäytyneitä.