Toinen lapsi kun esikoisessakin hommaa...?
Onko joku muu ollut tilanteessa että haluaisi toisen lapsen, mutta esikoinen tuntuu niin haastavalta että haaveet on vähän niin kuin pakko haudata. Tuntuisi suoranaiselta idiotismilta yrittää tähän toista lasta, tekisi mieli kuitenkin. Mutta onhan tässä pinna kireällä lapsen kanssa joka käyttäytyy kuin pahainenkin teini ilman niin sulavaa verbaliikkaa. Mitäs tehdä?
Kommentit (19)
Minkäikäinen lapsi? Auttaisiko pidempi ikäero?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:15"]Minkäikäinen lapsi? Auttaisiko pidempi ikäero?
[/quote]
No lapsihan on jo yli 4v että aika pitkä ikäero tässä jo tulisikin :D Vähän vaan tuntuu siltä, että tää syntymäuhma ei tuu koskaan helpottamaan. Toisaalta teini-ikä on varmaan sitten mukavan 'tasaista' kun ollaan jo vuosikymmen taisteltu :D
Ja siis ollaankin odoteltu sitä helpompaa hetkeä, mutta se ei näytä nyt meille tulevan ap
Kyllä se joka tapauksessa helpottaa ajan mittaan, ainakin joissakin asioissa, vaativankin lapsen kanssa.
Meillä 4v, 1v4kk ja 4kk ikäiset lapset. Keskimmäinen lapsi vaatii paljon hoitoa (on pitkäaikas sairas), kondomi petti (oli tarkoitus seuraavalla kierrolla laittaa kierukka joka oli jo hommattu valmiiksi). no, aloin odottaa kolmatta, pelkäsin ihan hirveästi mitä meidän elämä tulee olemaan.
Mutta olen onnellinen nyt, että lapsi syntyi. Nyt osaan nauttia aivan erillä lailla äitiydestä kuin koskaan aiemmin. Osaan nauttia vauvasta ja vihdoin alan jo relata asioissa enkä vedä kokoajan täysillä.
Meillä on 8 kk ikäinen muksu ja olin aivan satavarma etten enää koskaan tule tekemään toista lasta. Mutta kas kummaa, nyt haaveilen toisesta! Mies ei ainakaan tällä hetkellä halua toista lasta ja sen vuoksi olenkin kuopannut haaveet joksikin aikaa. Suht pieni ikäerokin voisi olla hankala. Katsotaan sitten myöhemmin jos vaikka tekisikin vielä pienen, on se hassua miten mieli muuttuu. :D
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:24"]Kyllä se joka tapauksessa helpottaa ajan mittaan, ainakin joissakin asioissa, vaativankin lapsen kanssa.
[/quote]
Uskon sen, tai lähinnä että vaativuus muuttaa muotoa. Ensin oli vaativaa ekat 2v järjettömän huono nukkuminen. 1v eteenpäin tavattoman vilkas, 2v eteenpäin tavattoman uhmakas. Voin kuvitella lapseni kouluiässä, muistan vielä elävästi itseni... Miehen jaksaminen varsinkin mietityttää, hän kun on ihan eri puusta kuin me kaksi. Ap
Mä olin mieheni kanssa samassa tilanteessa. Hirveä vauvakuume, mutta esikoinen yksinkertaisesti on niin hankala vielä tässävaiheessa, että tajusimme toisen lapsen tekemisen olevan ehdoton ei. Parisuhteemme olisi todennäköisesti kaatunut siihen. Suosittelen, mieti tarkkaan. Minä ymmärsin että jos nyt jo välillä menen vessaan itkemään, kun tunnen olevani niin riittämätön vaikka mitä tekisin, niin tilanne kehittyisi katastrofaaliseksi toisen myötä.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:28"]Mä olin mieheni kanssa samassa tilanteessa. Hirveä vauvakuume, mutta esikoinen yksinkertaisesti on niin hankala vielä tässävaiheessa, että tajusimme toisen lapsen tekemisen olevan ehdoton ei. Parisuhteemme olisi todennäköisesti kaatunut siihen. Suosittelen, mieti tarkkaan. Minä ymmärsin että jos nyt jo välillä menen vessaan itkemään, kun tunnen olevani niin riittämätön vaikka mitä tekisin, niin tilanne kehittyisi katastrofaaliseksi toisen myötä.
[/quote]
Meillä tosin lapsi vasta 2v!
Meillä TODELLA haastava esikoinen 2.5v. nyt. Toinen lapsi sai alkunsa vahingossa, ei ollut ihan lähitulevaisuudessa suunnitteilla esikoisen takia. Nyt kuopus on 8kk ja aivan toista maata kuin esikoinen, käsittämättömän helppo, kiltti ja elämäänsä tyytyväinen. Hänen ansiosta päivät mahdottoman esikoisen kanssa tuntuvat paljon mielekkäämmiltä kuin ennen kuopusta. Se on 50/50 tuleeko sieltä toinen yhtä vaikea tapaus kuin esikoinen vai tuleeko helpompi, ei voi tietää :) Meillä ainakin toinen lapsi oli loistava juttu, esikoinenkin tykkää kun sai seuraa ja vanhemmat ovat helpottuneita kun tuli helppo lapsi tasapainottamaan arkea ja valaa uskoa siihen, että esikoisen temperamenttinen luonne ei ole meidän vanhempien aiheuttamaa ja samalla auttaa jaksamaan ja ymmärtämään esikoista paremmin. Öh, menipäs sekavaksi ajatuksenjuoksuksi :)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:28"]Mä olin mieheni kanssa samassa tilanteessa. Hirveä vauvakuume, mutta esikoinen yksinkertaisesti on niin hankala vielä tässävaiheessa, että tajusimme toisen lapsen tekemisen olevan ehdoton ei. Parisuhteemme olisi todennäköisesti kaatunut siihen. Suosittelen, mieti tarkkaan. Minä ymmärsin että jos nyt jo välillä menen vessaan itkemään, kun tunnen olevani niin riittämätön vaikka mitä tekisin, niin tilanne kehittyisi katastrofaaliseksi toisen myötä.
[/quote]
Minkä ikäinen teidän lapsi on? Itsestä tuntuu että kukaan muu ei joudu näin puntaroimaan asiaa lähipiirissä. Joko olemme vanhempina liian vähän kestäviä, tai sitten meillä on vähän tulisempi (myös tulisesti rakastava!) lapsi. Olemme ainoat yksilapsiset jäljellä! Ap
Ei ollut haastava lapsi mutta ikä tuli vastaan. Ainoani sain 44 v. Todella kiitollinen.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:28"]Mä olin mieheni kanssa samassa tilanteessa. Hirveä vauvakuume, mutta esikoinen yksinkertaisesti on niin hankala vielä tässävaiheessa, että tajusimme toisen lapsen tekemisen olevan ehdoton ei. Parisuhteemme olisi todennäköisesti kaatunut siihen. Suosittelen, mieti tarkkaan. Minä ymmärsin että jos nyt jo välillä menen vessaan itkemään, kun tunnen olevani niin riittämätön vaikka mitä tekisin, niin tilanne kehittyisi katastrofaaliseksi toisen myötä.
[/quote]
Minkä ikäinen teidän lapsi on? Itsestä tuntuu että kukaan muu ei joudu näin puntaroimaan asiaa lähipiirissä. Joko olemme vanhempina liian vähän kestäviä, tai sitten meillä on vähän tulisempi (myös tulisesti rakastava!) lapsi. Olemme ainoat yksilapsiset jäljellä! Ap
[/quote]
Lapsi nyt 2,5vuotta. Meillä myös erittäin tulinen mutta sitten myös erittäin läheisyydenkipeä lapsi.
Ei äiti koskaan kadu lastansa. Meillä lapsilla 5 v ikäero kun pitkään mietittiin halutaanko muuttaa helppo ja mukava elämä yhden lapsen kanssa. No uskaltauduttiin lopulta toinen tekemään ja voi tätä rakkauden määrää. Nyt tuntuu ihan tyhmältä että sellaista on voinut edes joutua miettimään. Ethän sinä nytkään sen hankalan ykkösen kanssa mieti koskaan ettei olisi kannattanut tehdä, ihan samoin menee toisenkin kanssa.
Älä valehtele ja aiheuta paineita toisille. Kyllä äidit voivat katua lastaan.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:45"]Älä valehtele ja aiheuta paineita toisille. Kyllä äidit voivat katua lastaan.
[/quote]
Mä uskon näin. Jos olisi kaksi tälläistä / vaikeasti sairas toinen lapsi niin kyllä siinä elämänlaatu kärsisi varmaan siinä määrin että joskus saattaisi kaduttaakin. Ap
Asiaa ei auta että lapsi toivoo pikkusisarusta. 4-vuotiaaksi pojaksi lapsi on poikkeuksellisen empaattinen ja ihana pienemmilleen, vanhempiaan vaan testaa ja testaa. Ei aina tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ääntä saa korottaa joka päivä.. Huoh..
Kuopus rauhoittaa esikoita. Uutta putkeen vaan :)
Mites te muut joilla on kamppailua esikoisen kanssa, uskaltaako toista lasta yrittää?