Venäläinen ja suomalainen tyttö

Katiskalle alkoi tulla uusia asiakkaita nyt. Heistä kaksi olivat tytöt nimeltä Aino ja Ljudmila. Ljudmila oli venäläinen ja Aino oli suomalainen mutta sukua venäläisille ja suvussa oli oltu suomalaisisa jo useamman sukupolven ajan, mutta silti edelleen venäläisyys ja venäläiset tavat oli tuttuja hänelle. Aino ja Ljudmila olivat kuin sisarukset. Heillä oli pari vuotta ikäeroa ja Ljudmila on heistä se vanhempi osapuoli, joka suhtautuu erittäin huolehtivaisesti ja auttavaisesti Ainoon. Siihen vaikuttaa toki myös se, kun Ljudmila on ollut terveyskeskuksessa Ainon lääkäri. Todellisessakin elämässä on kaksi näitä vastaavaa henkilöä mutta tässä tarinassa henkilöt ovat kymmenen vuotta nuorempia kuin oikeassa elämässä. Ljudmila on 25-vuotias ja Aino on 22.



Miksi tytöt tulivat hoitoon Katiskalle, niin siksi, kun Ainolla on Aspergerin syndrooma, masennusta ja ahdistusta ja joskus psykoottista oirehtelua, hahmotushäiriö ja iso liuta erilaisia fyysisiä vaivoja joiden vuoksi on terveyskeskus tullut tutuksi ja Ljudmila sen myötä. Ljudmila oli aiemmin täysin terve, mutta eräänä yönä nukkuessaan Ljudmila oli pudonnut sängystä ja lyönyt päänsä. Hän meni lääkäriin ja lääkäri tutki häntä ja todettiin epilepsia. Ljudmila oli saanut epilapsiakohtauksen yöllä ja pudonnut sängystä. Nykyään oli hyvä lääkitys Ljudmilalla, joten epilepsiankin kanssa pystyi hyvin elämään. Epilepsian lisäksi Ljudmilalla on myös diabetes.



Ljudmila ja Aino kumpikin ovat itsenäiseen elämään kykeneviä ihmisiä joten he muuttivat pihapiirissä oleviin kerrostaloasuntoihin. He muuttivat toistensa naapureiksi ja kumpikin asuu toistensa seinän takana pienkerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. He ovat toistensa seinänaapureita ja monesti he naapureina kyläilevät toistensa luona ja Ljudmila auttaa Ainoa siivouksessa ja kyselee aina kun sattuvat näkemään, että muistitko ottaa lääkkeesi. Ljudmila huolehtii Ainosta ja se on hyvä. Jonna kehui Ljudmilaa, että hyvä Ljudmila kun pidät Ainosta huolta. Aino tykkää siitä, kun Ljudmila huolehtii ja kun aikoinaan Ljudmila oli terveyskeskuslääkäri, Aino halusi jos lääkärille aikaa varattiin, päästä Ljudmilan potilaaksi.




Ljudmila on lääkäri ammatiltaan mutta joutui epilepsian takia jäämään eläkkeelle jo nuorena ja häntä harmittaa asia kovasti. Päivät kuluu Ljudmilalla lähinnä vaan kirjoja lukien. Hän lukee hyvin monenlaisia kirjoja, runokirjoja, dekkareita ja elämänkertoja. Tällä hetkellä suosikkikirja on Tuntematon sotilas joka on todella vanha ja perinteikäs suomalainen kirja. Seinän takana toisessa asunnossa asuu Aino, joka on onnellinen kun sai hoitopaikan jossa saa hyvää hoitoa ja jossa naapureina ovat sekä Jonna että myös Ljudmila, kumpikin Ainolle erittäin tärkeitä henkilöitä.



Muita asukkaita ei ole vielä, mutta kiva että edes nämä. Tytöillä aluksi menee aikaa ihan vaan tutustuessa uuden hoitokodin toimintaan ja kun on tutustuttu ja kotiuduttu kunnolla niin sitten mietitään mitä kaikkea hommaa he voisivat tehdä siellä ja millaisia vapaa-ajan kerhoja ja retkiä ja muutakin kivaa voisi järjestää heille.