En uskalla tappaa itseäni

Olen yläastetta käyvä tyttö ja olen kärsinyt ahdistuksesta ja huonosta itsetunnosta jo monta vuotta. Vuosi sitten alkoi iso alamäki, jatkuvan itsemurhan suunnittelun ja itsetuhoisuuden takia jouduin moneksi kuukaudeksi suljetulle + sairaslomalle.. Ihme kyllä en jäänyt luokalle. Nyt olen muuttanut isäni kanssa toiseen kaupunkiin (en ole koskaan asunut hänen kanssaan, eikä hän ole ollut iso osa elämääni koskaan) joten vaihdoin koulua samalla.. Tällä hetkellä käyn erityiskoulussa pienessä luokassa, silti ahdistus on niin suuri etten pysty käymään koulussa.

Kaupassa en kykene käymään ollenkaan, kuolen mielummin nälkään. Koiraa en voi viedä ulos, koska vastaan tulevien ihmisten näkeminen on jotain sietämätöntä. En voi edes poistua huoneestani, koska isän läsnäolo ahdistaa. Äiti oli minulle tärkein asia maailmassa ja hän ymmärsi aina ahdistukseni. Hän ei enään kestänyt minua, kun olin masentunut paska. Ei ole edes viestitellyt enään, koska on onnellinen kun pääsi eroon minusta. Ei tälläistä ihmistä kukaan jaksaisi.

Olen menettänyt toivon. Vihaan elämääni kun en mitään saa aikaseksi, muutakun huonoa. Lääkkeitä olen kokeillut kymmeniä, ei auta, ei auta terapia.. Ei mikään. Aina kun herään, itken ja mietin miksi olen täällä? 

Monta kertaa on ollut lähellä etten olisi vetänyt kasan lääkkeitä naamaan, mutta en uskalla tappaa itseäni, epäonnistuisin varmasti siinäkin.

En jaksa enään.