Lue keskustelun säännöt.
En voi lopettaa valehtelemista:(
22.11.2014 |
Minulla on ongelma. Nimittäin valehtelen jatkuvasti kaikesta pienestä. Minulla ei ole edes mitään syytä valehdella, mutta usein, kun tulee puheeksi esim. lomasuunnitelmat tai viimeviikon torstai, suustani vaan lipsahtaa valhe. Jotenkin siinä tilanteessa tuntuu hyvältä idealta heittää niitä juttuja, mutta yleensä ne pienet valheet paisuvat, ja lopulta ne ovat niin isoja, että se käy jo omatunnolle.
Olen kurjassa tilanteessa, jossa epäilen erään ystävättäreni arvanneen, että olen jo pitkään valehdellut eräästä asiasta. Tiedän että tämä on täysin itseaiheutettua.
Tämä vaan käy psyykkeen päälle, enkä vaan osaa lopettaa, koska tajuan valehdelleeni vasta, kun se on jo sanottu, eikä siinä tilanteessa voi vaan sanoa, että hupsista, minähän valehtelin!
Auttakaa minua ihmiset hyvät, kierin omantunnon tuskissa, enkä pysty nukkumaan.
Ja ennen kuin kukaan tulee aukomaan päätä, tiedän että toimin todella typerästi, mutta kun en vaan osaa lopettaa:(
Kommentit (15)
Eikö kellään oo mitään sanottavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hyvä jos kellään muulla ei ole samaa ongelmaa. Ap
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 02:28"]No hyvä jos kellään muulla ei ole samaa ongelmaa. Ap
[/quote]
Mulla on
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 02:28"]No hyvä jos kellään muulla ei ole samaa ongelmaa. Ap
[/quote]
Joskus valehtelen, etten muistaisi joitain vanhoja juttuja, koska ne ovat nöyryyttäviä. Muuten en oikeastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama. Valehtelen valehtelun ilosta, vaikka voi olla haittaa, eikä edes hyötyä. T: Sosiopaatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs se sellainen ystävätär on, jolle et ole voinut jo aika päivää tunnustaa ongelmaasi? Olisiko nyt korkea aika uskoutua? Sinähän tarvitsisit jonkun, joka aina tarkistaisi, puhutkos nyt läpiä päähäsi. Osaisitko vastata siihen rehellisesti?
Mistä tuollainen on mielestäsi saanut alkunsa?
Jotenkin mä ymmärrän jos esim töissä valehtelee yksityiselämästä työkavereille. Oikeille kavereille tai ystäville valehtelua en taas ymmärrä... Ootko ehkä esittäny et asiat menee paremmin kuin meneekään ja sitä kautta alkanu valehtelee? No ei siitä mitään iloa ole... Aina voit vaihtaa tyylin siihen, että et vaan puhu omista asioistasi. Ei aina tarvi valehdella. Mutta minusta on terve merkki että tunnet omantunnon kolkutusta asiasta, ei sillä, että toisille kuuluisi mikään sun yksityisasia vaan sillä että voit vaan jatkossa vaihtaa puheenaihetta, jos jostain asiasta et totuutta halua kertoa.
mullaon melkee päinvastoin. Oli niin pirun rasittava lapsuudenperhe, että oon aina halunnu tehdä omasta elämästäni mahdollisimman vilpittömän ja eettisesti ihailtavan. Ja ihan vilpittömästi kaikille aina totta puhun. Ei sekään aina ole ihan viisasta tai tarpeellista. Ei valehtelussa mitään väärää ole, ellei se liity sen ihmisen elämään, kenelle valehtelet. Mutta mulle tulee toden puhumisesta aina myös sellainen tunne, että minä olen sen arvoinen että mun ihmissuhteet perustuu totuudelle. Ei mene aikaa hukkaan eikä väärien ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 03:00"]Mulla on sama. Valehtelen valehtelun ilosta, vaikka voi olla haittaa, eikä edes hyötyä. T: Sosiopaatti
[/quote]
Mistä tiedät olevasi sosiopaatti?
Olet huolissasi omasta mielenterveydestäsi. Mitää jos alkaisit hieman empaattisemmaksi ja edes yrittäisit miettiä miten valehtelu vaikuttaa läheistesi mielenterveyteen??? Kun valheesi tulee julki, kukaan ei halua luottaa sinuun ja kokee tulleensa syvästi petetyksi. Lopeta heti valehtelu!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa nyt kun aloin miettiä, niin usein kaunistelen ja jopa valehtelen, jotta kuulostaisin paremmalta ihmiseltä.
Mutta toisaalta myös liioittelen murheitani.
Pitänee kai vaan miettiä 2 sekuntia, ennen kun sanoo mitään. Ns tietoisesti vääntää niitä totuuksia ja liioittelemattomia tarinoita.
Ap
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 03:15"]Mikäs se sellainen ystävätär on, jolle et ole voinut jo aika päivää tunnustaa ongelmaasi? Olisiko nyt korkea aika uskoutua? Sinähän tarvitsisit jonkun, joka aina tarkistaisi, puhutkos nyt läpiä päähäsi. Osaisitko vastata siihen rehellisesti?
Mistä tuollainen on mielestäsi saanut alkunsa?
[/quote]
Pelkäänkin menettäväni luottamukseni, ja aina suunnittelen, että tänään puhun vaan totta, niin ne valheet vaan lipsahtaa:/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on kova miellyttämisen tarve.
mihin ne valheet siinä johtaa? Pahaan mieleen...mitä se toinen haluaa kuulla...sä mietit sellaisia.olettamuksilla etenee.
mieti joskus mitä sä haluat.
Näköjään kaippalejako hävisi, kun olen puhelimella:/