Millaisessa tilanteessa olet ollut poliisin kanssa tekemisissä?

up

Päivittäin töissä.

Muutama normaali puhallutus, kerran pysäyttivät kun oli unohtunut katsastaa auto ajoissa (hups) ja se ikimuistoisin kerta, kun kaksi poliisia tuli kertomaan isäni kuolemasta.

Olen hakenut tai vienyt löytötavaraa, siinä oikeastaan ainoa kerta siviilissä. Töissä taas poliisit käyvät kyselemässä potilaiden vointia, esim. kolaritapauksissa.

Muutaman kerran puhallusratsiassa, alaikäisenä ottivat kyytiin hilluessani kaupungilla humalassa ja yhdet sakot olen saanut julkijuopottelusta. Eli ei mitään kovin kummoista.

-Erinäisissä lupa-asioissa, passin ja ajokortin haussa

-muutamaan ratsiaan ajettuani

-kerran autokolarin jälkeen

-kerran ruumiin löydettyäni

Puhallusratsiassa juhannuksena (nollat tietty). Toinen tapaus nuorena, melko tuoreella ajokortilla ajoin vahingossa päin punaisia ja poliisi sattui olemaan näkösällä. Kävin partioauton takapenkillä kuulusteltavana, sillä kertaa selvisin suullisella varoituksella.

Hullu ex jahtasi mua ja menin kaverilleni piiloon. Sai jostain tietää tai arvasi olinpaikkani ja tuli keskellä yötä hakkaamaan kännissä ovia ja ikkunoita. Soitin poliisit, jotka kävi kyselemässä tuntomerkkejä ym. Sitten lopulta nappasivatkin sen, kun oli riehunut noin tunnin vanhempieni luona ja muratunut sinne.

Sitten on pari kertaa puhellutettu.

Sukulainen on poliisi, töissä asioin poliisien kanssa, puhallusratsiat, peltipoliisin kuvan tunnistaminen ja syyllisyyden myöntäminen, löytötavaroiden hakeminen....

Vuosien varrella meluilmoitusten yhteydessä kerrostalon porraskäytävässä varmaan yli 10 kertaa. 

Huumausainerikos kuulustelu ja sen jälkeen lahjonta. Eli 2 kertaa.

Rutinipuhallutettu (nollat), 1 kerran soitin kellarimurron takia, 1 kerran puhuin paikan päällä poliisin kanssa kun näin yhden rattijuopon törttöilyt, 3 kertaa passia hakemassa poliisilaitoksella. Lisäksi useammalla yliopistokurssilla olen ollut jossa on ollut myös poliisi/poliiseja koulutuksessa sekä gradua varten haastattelin useampaa poliisia.

Mun piti menä töihin yhteen kioskiin ja piti hakea avaimet työvuoroa edeltävänä päivänä, jotta pääsen aamulla sisälle. Kioski oli ryöstetty juuri, kun saavuin sinne. Selitin poliisille tilanteen, mutta hän ei suostunut kertomaan myyjälle, että täällä olis sun työkaveri, joka haluaa avaimen, että pääsee kotiin ja huomenna töihin. Myyjä oli kioskin sisällä silloin. Minä en tietenkään saanut mennä sinne. Mulkku poliisi, kun ei voinut sille kertoa. Minä sitten istua kökötin tunnin siinä kioskin ulkopuolella. Mitä muutakaan olisn voinut tehdä? Poliisit vilkuilivat minua epäluuloisesti koko sen ajan. Vihdoin he lähtivät tunnin kuluttua, ja menin kioskin ovelle huomatakseni, että myyjä oli sulkenut se ja mennyt ulos takaovesta. Ja kukaan ei edes viitsinyt soittaa minulle ja kertoa, mistä saan avaimen. Koko avaintenhakureissuun meni kaksi tuntia palkatonta aikaa. Seuraavana aamuna oli pakko varmuuden vuoksi mennä kioskille, jos siellä olisi joku avaamassa mulle oven. Muute olisin luultavasti menettänyt työpaikkani. No olihan siellä, mutta itselleen. Mun työvuoro oli annettu jollekin toiselle kysymättä multa! Taistelin ja sain vuoron sentään itselleni, mutta kyllä jäi paha maku suuhun. Ja ryöstäjäkin sai varmaan vaan jotain muutaman kympin. Eihän ne koskaan mitään saa. Näin paljon se aheutti muille vaivaa ja kulutti verorahoja, joilla maksetaan poliisin ja rikospaikkatutkijoiden palkka.

Pari puhallusratsiaa, yksi pieni peltikolari ja sitten tietysti ammatin puolesta jatkuvasti ratsioissa.

Olen naimisissa poliisin kanssa.

Passin hain, varkauksista rikosilmoituksia ja auton tönäistessä minua, sekä panin. 

Pitää oikein miettiä. Suuri osa johtuu siitä, että olen ollut päihtynyt ja käyttäytynyt epäilyttävästi eikä ole ollut henkkareita mukana.
-Joskus villissä nuoruudessa karkasin kotoa ja vähän myöhemmin laitoksesta. Poliisit ottivat kiinni.
- Huumausainerikosten takia (Hallussapito, käyttö, vähäinen myynti)
- Jostain syystä siviilipoliisit pysäyttivät sattumalta. En edelleenkään tiedä miksi, luultavasti etsivät jotain ihmistä.
- Minuun kohdistuvien rikosten "tutkinta". Tutkinta lopetettiin aina, vaikka rikoksen tunnusmerkit täyttyivät selvästi ja minulla oli todisteita.
- Passi, henkkarit ym.
- Tein ilmoituksen, kun puhelimeni varastettiin.
- Juoksin kerran poliisia karkuun vaistonvaraisesti (en ollut varsinaisesti tehnyt mitään väärää, olin vain päihtynyt), päädyin poliisiasemalle.
- .. Ja monta muuta kertaa.
En ole siis mikään taparikollinen vaan tavallinen kansalainen, jolla sattui olemaan kurja nuoruus. Niin sitten niistäkin ajoista selvittiin, loppujen lopuksi.

Pappa ja isä poliiseja, kahden kuolonkolarin silminnäkijä -> "kuulustelua", passit ja puhallutukset.

Kolme kertaa ylinopeus, joista kaksi moottoripyörällä.

Ikävä kyllä lapseeni kohdistuneen rikoksen yhteydessä. Homma hoitui Suomen poliisilta, mutta ei nyt todellakaan kiitetävästi. Tutkinta olisi saanut olla perusteellisempi. Ja sitten näitä puhallutuksia yms.