Lue keskustelun säännöt.
Olenko ihan hullu? Työpaikanvaihtoasiaa
21.10.2014 |
Olen 28-vuotias hyvässä, vakituisessa työssä, esimiesasemassa. Palkkani on vähintäänkin hyvä koulutukseeni ja työkokemukseeni nähden. Joku ei vaan työssäni tunnu hyvältä. Ehkä se on esimiestyön yksinäisyys ja iso vastuu. Nyt olen vaihtamassa kaupungille työntekijäksi isoon työyhteisöön. Palkkani tippuu työehtosopimikseni minimiin ja työsuhde on määräaikainen. Kuitenkin uskon nauttivani tästä uudesta työstä enemmän. Olenko nyt tekemässä elämäni virheen?
Kommentit (10)
Olet tekemässä virheen. Mieti, mistä saisit sisältöä elämääsi, ettei työ olisi niin isossa roolissa. Itselläni tyhjyyden tunne poistui, kun sain lapsia. Sitä ennen ehdin irtisanoutua ja hakeutua uudelleen opiskelemaan jne. ihan turhaan. Ei auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on jo kaksi lasta ja uuden ammatinkin olen jo hankkinut työssäoloaikanani. Se ehkä onkin ongelma ettei vapaa-aikaa oikein jää sillä nykyinen työ työllistää tosi paljon myös iltaisin ja viikonloppuisin varsinaisen työajan lisäksi.
-ap
Teet todellakin virheen. Kun määräaikainen pätkä loppuu, uutta ei välttämättä olekaan enää tulossa.
Sinulla ei ole kunnianhimoa, joten parempi tyytyä alempiin tehtäviin.
Et välttämättä. Tein itse vastaavan ratkaisun muutama vuosi sitten, enkä ole katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 19:31"]Sinulla ei ole kunnianhimoa, joten parempi tyytyä alempiin tehtäviin.
[/quote]
En ehkä näkisi tilannetta ihan näinkään. Tämä tuleva työni on kuitenkin se mitä olen halunnut opiskeluajoista lähtien tehdä ja uskon pystyväni kehittymään ammatillisesti tosi paljon. Vähän tuo määräaikaisuus kyllä huolettaa vaikka kuinka jatkoa lupailtiin. Kertokaahan te, joilla määräaikaisuuksista kokemusta, onko se henkisesti niin raskasta kuin mitä puhutaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 19:40"]Kertokaahan te, joilla määräaikaisuuksista kokemusta, onko se henkisesti niin raskasta kuin mitä puhutaan!
[/quote]
No sehän riippuu ihan sinusta. Olisiko mahdollinen työttömyytesi, ehkä pitkittynytkin, sinulle ja perheellesi katastrofi? Itse viihdyin alle kolmekymppisenä ja perheettömänä määräaikaisuuksissa, kun olo oli vapaampi ja töitä oli kuitenkin jonkin verran tarjolla. Nyt työtilanne on niin nihkeä, että en jättäytyisi vakityöstä määräaikaiselle. Plus että määräaikaisena on yleensä duunipaikan alinta kastia.
Ite sain ainaki samantyyppisen muutoksen tehtyäni enemmän muuta sisältöä elämääni kuin työ. Osasin rentoutua vapaalla, kun työt eivät kulkeneet kotiin ja löysin uusia mielenkiinnon kohteita. Aikaisemmin elin työlle. En kadu muutosta. :)
Olet tekemässä virheen, tyytymättömyys kumpuaa jostain muualta.