Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En tiedä haluanko lapsia

Vierailija
10.07.2014 |

Olen 24-vuotias nainen, en ole juuri koskaan pitänyt lapsista, mutta joskus idea omasta lapsesta on tuntunut ihan hyvältä. Nyt en kuitenkaan enää tiedä. Olen niin herkkäuninen, en kestäisi huonosti nukuttuja öitä. Olen myös kovin itsekäs tietyissä asioissa. Muuttaakko äityis naisen vain automaattisesti elämänrytmin lapselle soveltuvaksi? Onko monia kaduttanut lapsen hankkiminen? Entä onko ikä alkanut muovaamaan ajatusmaailmaa? 

 

En siis ole mikään bilehile, alkoa käytän kerran vuodessa. Tykkään liikunnasta ja urheilen ja käyn paikoissa milloin nyt sattuu huvittamaan.. Pelkään vain sitä, että havahdun "sitten kun on myöhäistä" ja olisinkin ne lapset halunnut. 

 

VELAT JA LAPSELLISET! Ajatuksia?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
10.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on yksi lapsi ja tämä sopii hyvin. Aina olen tiennyt haluavani lapsen, mutta toista en ole halunnut. Minulle on kovin tärkeää omat harrastukset (liikunta), hyvä viini ja ruoka, matkustaminen ja puolison seura. En ole niin perhetyyppiä, eikä mieskään. Yksi solahtaa meidän näköiseen elämään hyvin :) Lapsi on 4v.

Vierailija
2/4 |
10.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos et tiedä, haluatko lapsia, et halua lapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
10.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa tutkia itseään ihmisenä ja käyttää siihen reilusti aikaa. Minä ymmärsin vasta vähän aikaa sitten että jotkut tekemäni asiat olivat ympäristöni toiveita eikä minun. Itsetutkiskelun myötä opin tuntemaan itseni ja näin että en ole syntynyt äidiksi. Tosin olen myös nuori, joten joku voi sanoa että ethän sinä vielä tiedä, mutta minä tunnenkin itseni parhaiten. Joitakin ihan oikeasti ei ole siihen hommaan luotu ja on siunaus syntyä vähän vapaampaan aikakauteen. Minä ymmärrän että lapset ovat monille tosi tosi tärkeitä, mutta paras palvellus itselle on että oppii elämää juuri nyt ja myös sen mahdollisuuden kanssa ettei hanki niitä. Kun ajatus ei ole pakotettu, niin asiaan suhtautuu järkevämmin. Toisaalta voithan sinä vaikka lahjoittaa munasolun, niin olet jollain tapaa "äiti".

Vierailija
4/4 |
10.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mullakin on ristiriitaiset tunteet lasten teosta. Minä ja poikakaverini olemme molemmat opiskelijoita, eikä raha meinaa riittää nytkään... Saatika jos olisi lapsia. Minulla kuluu rahaa ruokaan, rahapeleihin, baariin, vaatteisiin, autoon ym. kivaan.. Jos jättäisin kaiken tämmöisen ihan minimiin, niin jäisihän sitä rahaa, mutta olisiko sekään elämää? Toisaalta tuntuu, että haluan lapsia, ja he olisivat "arvokkaampaa" kuin jotku tavarat.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi kaksi