Pelkäätkö syöpää?

Ehkä tietyllä tapaa kyllä pelkään, mut miten suojaudun? En mitenkään. Suvussani on kohtalaisen vahva syöpätausta joten on lähes ihme jos en itse joskus syöpää saa.

Se katsotaan sitten kun dg tulee, että mitä tuleman pitää. Jos se on hengen vievää laatua sit se on, jos taas parannettavissa oleva niin toki hoidot otan vastaan.

En. Joskus toivon ,että sairastuisin siihen. En jaksaisi elää, mutta en uskalla tehdä itsemurhaakaan. Syöpäsairaana saisin tarvitsemaani huomiota ja vaatisin kaikki vahvimmat lääkkeet. Saisin olla tokkurassa rauhassa, ei olisi kiire mihinkään eikä helvetinmoista vastuuta suuresta määrästä ihmisiä töissä.

Toivoa on, minulta on poistettu syövän esiaste aikana, kun en vielä ajatellut näin ja veljistäni kaksi on kuollut nopeasti etenevään syöpään.

Ja kiitos ei moraalisaarnoja. Vastasin, kun kysyttiin.

En enää pelkää. Pelkäsin nuorempana kun olin yksinäinen, pidin sitä pelkoa masennusoireena. Nyt pelot väistyneet. Minulla myös suvussa paljon syöpää ja nuoria naisia kuollut rintasyöpään.

Syöpä on pahin pelkoni. Aina, kun minulla on jokin oire (esim vatsakipu tai jokin patti) ajattelen ensimmäisenä sen olevan merkki syövästä. Google on nykyajan vitsaus, syötä sinne oireesi ja takuuvarmasti huomaat sairastavasi jotain syöpää.

Kunpa jonain päivänä tästä ajattelusta pääsisi irti, sillä tämän sortin pakkoajattelu heikentää elämisen laatua!

En enää. Sain rintasyöpädiagnoosin kuusi vuotta sitten. Nyt olen terve ja käyn kontrolleissa kaksi kertaa vuodessa. Jos uusii niin ei sille mitään voi, sitten hoidetaan taas.

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 21:36"]Syöpä on pahin pelkoni. Aina, kun minulla on jokin oire (esim vatsakipu tai jokin patti) ajattelen ensimmäisenä sen olevan merkki syövästä. Google on nykyajan vitsaus, syötä sinne oireesi ja takuuvarmasti huomaat sairastavasi jotain syöpää.

Kunpa jonain päivänä tästä ajattelusta pääsisi irti, sillä tämän sortin pakkoajattelu heikentää elämisen laatua!

[/quote]

Sama täällä. Nytkin ajattelen että minulla on kaksi syöpää samaan aikaan. Tosiaan pelko vaikeuttaa elämästä nauttimista. :(

Pelkään ihan liikaa. Lähinnä rintasyöpää. Tarkkailen itseäni koko ajan ja pelko on jo sairaalloinen.

kyllä pelkään, kaverini kuoli levinneeseen rintasyöpään 28v, viimevkolla nainen jonka muistan yläasteajoilta kuoli myös syöpään, 31v 2lapsen äiti :( miehen työkaveri kuoli leukemiaan 30v, 4lasta ja vaimo jäi sille :( olen vaatinut lapsistani otettavaksi hemoglobiinin ja verikokeet aina kun ovat vähänkään normaalia väsyneempiä ym, pelkään että heillä on tietenkin heti syöpä, muuhan se ei voi olla.
Itse koitan ehkäistä sitä sillä, että koko perhe syödään VHH-ruokavaliolla, sokeria meillä ei ole ollenkaan, syöpäsolut elää sokerista joten sillä jo voi todella paljon estää syövän puhkeamista kun sillä ei ole energiaa levitä kun ei saa liikoja sokereita. Lapset saa herkutella synttäreillä tai kylässä, mutta kotona ei juoda mehuja,ei mitään sokerisia, hedelmät on ainoat "herkut". Tiedän, että vaikka mitä tekisin, syöpä voi silti tulla, mutta sitten sille en ainakaan itse ole enempää voinut tehdä, kaikkeni olen yrittänyt. Ei voi muutakuin toivoa että säästytään itse ja läheiset siltä, tai jos se jollekin tulee, siitä voisi parantua.

Syöpä oli minulle vielä muutama vuosi sitten täysin tuntematon.

Sittemmin rakkaani loppuunasti saattohoitaneena voin sanoa että pelkään. Se on juuri nimensä veroinen. Se syö ihmisen sisältä hitaasti mutta varmasti. Jotkut syövät voidaan parantaa mutta se on semmoinen pirulainen että yleensä kasvattaa sitten itsensää uudelleen tai toiseen paikkaan ihmisessä.

Syöpä on myöskin geneettinen sairaus, sen opin. Minulta kuoli täysin "moitteetonta" elämää elänyt rakas kuusikymppisenä. Ei ollut koskaan maistanut tupakkaa, alkoholia erittäin maltillisesti, söi terveellisesti, urheili. Silti ja siitä huolimatta syöpä vei puolessa vuodessa.

Voit uskotella itsellesi että popsimalla jotain tiettyä ainetta et saa syöpää, mutta valitettavan totta on että syöpä on geeneissä.

Meidän suvussa valitettavasti myös :(

Kuolemaa en pelkää mutta ne kivut joita syöpäsairas loppuvaiheessa kokee on niin helvetilliset että en toivoisi pahimmalle vihamiehellekään. Kun kuolema tulee, se on valtava helpotus.

Pelkään välillä. En ole käynyt esim. papassa koskaan, joten en tavallaan tiedä, mitä kehossa on meneillään. Suvussa on myös syöpää ollut isovanhemmilla.

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 21:55"]

Syöpä oli minulle vielä muutama vuosi sitten täysin tuntematon.

Sittemmin rakkaani loppuunasti saattohoitaneena voin sanoa että pelkään. Se on juuri nimensä veroinen. Se syö ihmisen sisältä hitaasti mutta varmasti. Jotkut syövät voidaan parantaa mutta se on semmoinen pirulainen että yleensä kasvattaa sitten itsensää uudelleen tai toiseen paikkaan ihmisessä.

Syöpä on myöskin geneettinen sairaus, sen opin. Minulta kuoli täysin "moitteetonta" elämää elänyt rakas kuusikymppisenä. Ei ollut koskaan maistanut tupakkaa, alkoholia erittäin maltillisesti, söi terveellisesti, urheili. Silti ja siitä huolimatta syöpä vei puolessa vuodessa.

Voit uskotella itsellesi että popsimalla jotain tiettyä ainetta et saa syöpää, mutta valitettavan totta on että syöpä on geeneissä.

Meidän suvussa valitettavasti myös :(

Kuolemaa en pelkää mutta ne kivut joita syöpäsairas loppuvaiheessa kokee on niin helvetilliset että en toivoisi pahimmalle vihamiehellekään. Kun kuolema tulee, se on valtava helpotus.

[/quote]

Pahinta on, ettei kipulääkitä tuossa vaiheessa kunnolla! Eräskin juuri kuvailemasi kaltainen henkilö koki todella pahoja tuskia kuolinvuoteellaan. Ei saanut riittävästi kipulääkitystä. Mitä merkitystä tuossa vaiheessa on, jos kuolisikin morfiiniin? Jos kyse on tunneista. Kammottavaa.

tiedän, että syöpä voi tulla vaikka tekisin mitä, mutta myös monet on parantuneet syövästä ihan sillä että sokeri on jätetty kokonaan pois, silloin ei ole syövällä voimaa levitä, jos siis on sellainen syöpä että se on mahdollista, täytyy huomata se ajoissa ja ettei ole kerennyt vielä levittää etäpesäkkeitä muualle, se onkin tuurissaan että se löydettäisiin ajoissa, lähes kaikissa syövissä oireetkin tulee vasta sitten kun on jo liian myöhäistä :(  vähäinen sokerin käyttö ei ainakaan huonoa tee

se mua vielä pelottaa, että meidän omakotitalossa on hometta ja ollaan sille altistuttu 3v, kaksi lapsista koko pienen ikänsä :( kodista löytyi homeita jotka tuottavat toksiineja ja ne aiheuttavat sisäelinten syöpää jos pitkään altistuu, nyt asutaan evakossa, mutta sitähän ei tiedä mitä tästä vielä seuraa :(

T. 9

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 21:48"]

kyllä pelkään, kaverini kuoli levinneeseen rintasyöpään 28v, viimevkolla nainen jonka muistan yläasteajoilta kuoli myös syöpään, 31v 2lapsen äiti :( miehen työkaveri kuoli leukemiaan 30v, 4lasta ja vaimo jäi sille :( olen vaatinut lapsistani otettavaksi hemoglobiinin ja verikokeet aina kun ovat vähänkään normaalia väsyneempiä ym, pelkään että heillä on tietenkin heti syöpä, muuhan se ei voi olla.
Itse koitan ehkäistä sitä sillä, että koko perhe syödään VHH-ruokavaliolla, sokeria meillä ei ole ollenkaan, syöpäsolut elää sokerista joten sillä jo voi todella paljon estää syövän puhkeamista kun sillä ei ole energiaa levitä kun ei saa liikoja sokereita. Lapset saa herkutella synttäreillä tai kylässä, mutta kotona ei juoda mehuja,ei mitään sokerisia, hedelmät on ainoat "herkut". Tiedän, että vaikka mitä tekisin, syöpä voi silti tulla, mutta sitten sille en ainakaan itse ole enempää voinut tehdä, kaikkeni olen yrittänyt. Ei voi muutakuin toivoa että säästytään itse ja läheiset siltä, tai jos se jollekin tulee, siitä voisi parantua.

[/quote]

Punainen liha ja prosessoitu liha sekä alkoholi ovat sokeria merkittävämpiä riskitekijöitä.

En enää. Sairastin parikymppisenä syövän, joka onnistuttiin hoitamaan vähäisin menetyksin, ja nyt (kymmenen vuotta myöhemmin) olen remissiossa ja ensi vuonna pitäisi saada täysin terveen paperit. Jotenkin ajattelen, että ei mulle voi tulla toista syöpää, vaikka tietenkin voi, ihan mikä syöpä tahansa ja miten aggressiivinen tahansa.

Ennen sairastumista syöpä oli mulle kirosana ja paha pelko. Enää en vain jotenkin osaa pelätä. Se ei ole mikään päätös, nyt vain tuntuu siltä.

Up

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 22:07"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 21:48"]

kyllä pelkään, kaverini kuoli levinneeseen rintasyöpään 28v, viimevkolla nainen jonka muistan yläasteajoilta kuoli myös syöpään, 31v 2lapsen äiti :( miehen työkaveri kuoli leukemiaan 30v, 4lasta ja vaimo jäi sille :( olen vaatinut lapsistani otettavaksi hemoglobiinin ja verikokeet aina kun ovat vähänkään normaalia väsyneempiä ym, pelkään että heillä on tietenkin heti syöpä, muuhan se ei voi olla.
Itse koitan ehkäistä sitä sillä, että koko perhe syödään VHH-ruokavaliolla, sokeria meillä ei ole ollenkaan, syöpäsolut elää sokerista joten sillä jo voi todella paljon estää syövän puhkeamista kun sillä ei ole energiaa levitä kun ei saa liikoja sokereita. Lapset saa herkutella synttäreillä tai kylässä, mutta kotona ei juoda mehuja,ei mitään sokerisia, hedelmät on ainoat "herkut". Tiedän, että vaikka mitä tekisin, syöpä voi silti tulla, mutta sitten sille en ainakaan itse ole enempää voinut tehdä, kaikkeni olen yrittänyt. Ei voi muutakuin toivoa että säästytään itse ja läheiset siltä, tai jos se jollekin tulee, siitä voisi parantua.

[/quote]

Punainen liha ja prosessoitu liha sekä alkoholi ovat sokeria merkittävämpiä riskitekijöitä.

[/quote]

Liha aiheuttaa ainoastaan suolistosyöpää. Sokerittomuus suojaa kaikilta syöviltä.

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 21:48"]

kyllä pelkään, kaverini kuoli levinneeseen rintasyöpään 28v, viimevkolla nainen jonka muistan yläasteajoilta kuoli myös syöpään, 31v 2lapsen äiti :( miehen työkaveri kuoli leukemiaan 30v, 4lasta ja vaimo jäi sille :( olen vaatinut lapsistani otettavaksi hemoglobiinin ja verikokeet aina kun ovat vähänkään normaalia väsyneempiä ym, pelkään että heillä on tietenkin heti syöpä, muuhan se ei voi olla.
Itse koitan ehkäistä sitä sillä, että koko perhe syödään VHH-ruokavaliolla, sokeria meillä ei ole ollenkaan, syöpäsolut elää sokerista joten sillä jo voi todella paljon estää syövän puhkeamista kun sillä ei ole energiaa levitä kun ei saa liikoja sokereita. Lapset saa herkutella synttäreillä tai kylässä, mutta kotona ei juoda mehuja,ei mitään sokerisia, hedelmät on ainoat "herkut". Tiedän, että vaikka mitä tekisin, syöpä voi silti tulla, mutta sitten sille en ainakaan itse ole enempää voinut tehdä, kaikkeni olen yrittänyt. Ei voi muutakuin toivoa että säästytään itse ja läheiset siltä, tai jos se jollekin tulee, siitä voisi parantua.

[/quote]

Kun noin hyvin olet selvillä, etkö muka tiedä, että nykytiedon mukaan fruktoosi on todella huono vaihtoehto, pahempi kuin sakkaroosi!

Pelkään kyllä, varsinkin nyt kun olen vastikään saattohoitanut toisen vanhempani hautaan keuhkosyövän kiduttamana.

Toisaalta keksisin montakin sairautta, jotka olisi moninkeroin syöpää pahempi diagnoosi( kuten ALS ja muut taatusti parantumattoma ja kuolemaan johtavat sairaudet, monet mielisairaudet, ebola jne.)

Syövästä on sentään mahdollisuus parantua.

Pelkään, sillä ystävälläni todettiin äskettäin kohdunkaulan syöpä. En kuitenkaan anna pelon vaikuttaa, enemmänkin pyrin nauttimaan elämästäni, jota eivät (ystäväni syöpää lukuun ottamatta) varjosta oikeastaan minkäänlaiset "oikeat" huolet. Elämä voi muuttua milloin vain, joten jos se on nyt hyvää niin NAUTI!

En pelkää. Tulee, jos on tullakseen ja sitten hoidetaan, jos siltä tuntuu. Ja toivotaan, että saadaan riittävästi kipulääkettä. Ei haittaa vaikka kuolisinkin, olen aina valmis lähtemään.