Väkisinloukkaantuja marttyyrit. En ymmärrä tällaista ihmistyyppiä
Nämähän ovat niitä, jotka täälläkin lukevat ketjun ja keksivät siitä jotain, joka etäisesti loukkaa heitä. Sitten he kirjoittavat itsesääliä huokuvan marttyyrivastauksen. Esim. Aloittaja kirjoittaa vaikkapa "Pelkästään valmisruokaa vuosikausia syöneet ihmiset ovat tyhmiä ja saamattomia".
VLM vastaa "Minä kai olen sitten täysi idiootti, kun kolme vuotta sitten söin kerran pakastepizzan. Jouduin tuolloin syövän takia sairaalaan ja jäin auton alle ja kissa kuoli, ero tuli, rahat loppui, viikset kasvoi ja minulla todettiin depressio ja hiivasieni. Ei siinä jaksanut ruokaa tehdä, joten kävin ostamassa sen pizzan. Mä kai oon sitten tyhmä ja saamaton, vaikka olenkin akateemisesti koulutettu ja hyvässä työssä, mutta ihan miten vain. Kivittäkää mut nyt sitten. Olen huono ihminen TIEDÄN!!!"
Mitä te saatte tuosta? Sympatiapisteitä? Paremman olon? En käsitä...
Kommentit (9)
Yleensäkään provoon vastaaminen. Ehkä he tuulettavat sieluaan.
Joo ei helvetti noi on kyllä mun "suosikki" ihmisryhmä :D
Miten lie pärjäävätkään, jos joskus oikeaan ongelmaan törmäävät.
Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat muita ihmisiä tyhmiksi ja saamattomiksi! Ei se minua loukkaa, mutta turhaa se on. Ja aina tulee väistämättä mieleen sanojan henkisen kapasiteetin vähäisyys.
Joillain tahatonta. Tunnen erään joka saattaa loukata toisia ihmisiä just suunnilleen tyyliin sanomalla että idiootit syövät eineksiä juuri kun olet kertonut syäneesi eineksiä. Sitten jos tältä tyypiltä kysyy oletteko tällä viikolla käyneet perhekerhossa, hän alkaa välittää pitkät tarinat jollekin toiselle osapuolelle että häntä syytetään siitä ettei hän käy lasten kanssa tarpeeksi missään. Aivan käsittämätöntä ja toistuu usein. Enää en uskalla juuri tyypille puhua mutta loukkaantuu tietysti siitäkin. Umpihullu ja jollain tapaa sosiaalisesti vajaa.
Varsinkin mamujen kritisoinnista shokkiin joutuvat ihmisoikeustaistelijat ovat rasittavia.
Mä taas en ymmärrä psykopaatteja, joilla ei liikene yhtään empatiaa kellekään. Sellaisia, jotka vaan nauraa, jos joku kohtaa epäonnea tms.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 14:57"]
Joillain tahatonta. Tunnen erään joka saattaa loukata toisia ihmisiä just suunnilleen tyyliin sanomalla että idiootit syövät eineksiä juuri kun olet kertonut syäneesi eineksiä. Sitten jos tältä tyypiltä kysyy oletteko tällä viikolla käyneet perhekerhossa, hän alkaa välittää pitkät tarinat jollekin toiselle osapuolelle että häntä syytetään siitä ettei hän käy lasten kanssa tarpeeksi missään. Aivan käsittämätöntä ja toistuu usein. Enää en uskalla juuri tyypille puhua mutta loukkaantuu tietysti siitäkin. Umpihullu ja jollain tapaa sosiaalisesti vajaa.
[/quote]
Tunnen tällaisia muutamia! Kutsun heitä mielessäni leijona-ihmisiksi. Aina murisemassa muille ja jakelemassa inhottavuuksia ja loukkauksia mutta annas olla kun sen tassuun joku tökkäisee pikkuisen piikin. Nyyh nyyh nyyyh. Kaikki minua nyt kiusaa, nyyh....!
No anteeks, jos oon joskus vähän pahoittanu mieleni, kun mulle tärkeää asiaa loukataan. Kai nyt sunkin tekis mieli puollustaa sitä itselle tärkeää asiaa. Mun pitäis varmaan vaan istua ja katsoa, kun mulle tärkeitä asioita loukataan. Ettei kenellekään vaan tuu paha mieli...