Miksi AINA käy näin?! Joku lähellä toteuttaa haaveeni
En enää jaksa tätä :(
Pelaan elämässä niillä korteilla mitä sain. En valita turhasta, yritän parhaani. En syytä ketään muuta enää mistään, vaan teen töitä sen eteen että pääsisin jaloilleni. Taustallani ei ole mitään päihdeongelmia tai vakavia mt-ongelmia.
Mutta viimeisen viiden vuoden ajan olen katsellut vierestä miten muut saa sen, mistä itse olen haaveillut. Ja mitä olen siis itsekin yrittänyt. Kyse on aivan tavallisista asioista kuten matkustaminen tai ajokortti, ja sitten vaikeammin saavutettavista kuten läheiset ihmiset ja sitä rataa.
Usein kyse on siitä, että toisilla on enemmän resursseja käytettävissä, ja itse tulen takamatkalta. 2020 vuonna koin sellaisen takapakin, että se melkein aiheutti minussa trauman. Tämän jälkeen on ollut vaikeaa katsella muiden onnea ja onnistumisia.
Nytkin kyse on niinkin tyhmästä aiheesta kuin parin viikon reissu maahan x. Itse olen alkanut ajatella että sellainen olisi kivaa, olen katsellut hintoja, miettinyt vaihtoehtoja. Rahan kokoon saamiseen menee noin kolme vuotta, jos kaikki menee hyvin eikä säästöihin tarvitse koskea. Ja nyt olen kuullut kahden päivän sisällä kahdesta eri perheestä jotka ovat lähdössä juuri tähän maahan.
En tiedä ymmärtääkö tätä kukaan :( Satuttaa vaan niin paljon jostain syystä.
Kommentit (11)
Vanha tätini sanoi joskus, että on niitä, jotka unelmoivat tekemättä mitään saavuttaakseen unelmansa ja sitten on niitä, jotka ryhtyvät tuumasta toimeen. Kyse ei ole siitä, että joku toteuttaa unelmaasi, koska sinun unelmasi eivät koskaan voi toteutua. Sattuma on epätodennäköinen asia.
Miksi se pilaa haaveesi, jos joku toinen ehtii ensin?
Käytä tilaisuus hyväksesi ja kysele näiltä, miten reissu meni, mitä pitää ehdottomasti nähdä, mikä taas oli yliarvostettua jne. Saat lisää suunnitteluintoa ja varmuutta! Lisäksi voit kysellä hintatasosta, jos heillä olisi budjettimatkavinkkejä ja pääsisit reissuun jo aiemmin.
Muiden onni ei ole sinulta pois ja voit edelleen tavoitella samoja unelmia. Kateus on ruma tunne, ja siitä kannattaa opetella eroon. Keskity sen sijaan siihen, kuinka upeasti olet päässyt kriisistäsi yli ja kuinka pitkälle olet jo tullut.
Ja vietä unohtumaton reissu, sitten kun sen aika tulee. Mitä enemmän sen eteen ponnistelee, sitä enemmän sitä arvostaa
Älä katsele sivuillesi. Kohdista kaikki tarmosi päämäärääsi äläkä mieti mitä muut tekevät. Mitä sillä on väliä?
Itse viljelen positiivista ajattelua. En mieti mitä kaikkea enemmän olisin saanut aikaan 20v sitten jos olisin hoksannut tehdä niin. Ajattelen mitä kaikkea vielä nyt saan aikaan verrattuna siihen kun olen 20v vanhempi.
Ei kai ne muidenkaan mahdollisuudet ja tilaisuudet ihan taivaasta tipu, ovat ehkä kovastikin ponnistelleet kyseisen asian eteen.
Paras kun pidät vain huolta omasta elämästäsi, älä kiinnitä huomiota toisten elämään niin kovin, sellanenhan tekee helposti kateelliseksi, katkeraksi, vihaiseksi...
Emme kuitenkaan kukaan voi tietää toisten elämästä kaikkea, joten turha vilkuilla muihin päin. Siitä ei ole mitään hyötyä loppujen lopuksi.
Ehkä muut pystyy totetuttamaan haaveitaan aika paljon vähemmillä ponnistuksilla. 3 vuoden säästäminen johonkin yhteen matkaan on paljon. Onko se joku kerran elämässä tehtävä special extreme juttu esim Afrikan safari vai ihan tavallinen lomamatka Kanarialle?
Älä hae muiden hyväksyntää unelmillesi, jotkut on vaan lähtökohtaisesti astinlautojen asemassa, eikä sille mitään muuta voi kuin pitää tavoitteet omaan.
Mikä matka se on ja mitä ajattelet sen maksavan? Matkustamisessa on aika monta juttua missä kohtaa voi maksaa liikaa. Voidaan tarkistaa laskelmasi.
Sinulla ei siis ole tarpeeksi rahaa. Etkö ole säästänyt etukäteen? Miten 2020 tapahtuma melkein aiheutti trauman? Ei kuulosta kovin merkittävältä.
Ymmärrän. Itsekin halusin aiemmin matkustaa, ei päässyt, muut menivät. Toisaalta nykymaailmantilanteessa ja terveyden vuoksi matkustaminen tuntuisi liian raskaalta, on myös monessa maassa joko liian kylmää tai kuumaa. Mutta voihan sitä haaveilla, vaikka paremmasta ilmastosta ja asioista. Saavutti tai ei.
Muut eivät saa "sitä, josta sinä olet haaveillut". Tätä en kateudessa ymmärrä lainkaan eli muiden saamat asiat eivät ole kateellisen ikinä eikä milloinkaan.
Tuo on niin kummallinen ajatustapa, että muut ikään kuin vievät kateellisen asiat. Ei, ne ovat heidän omia juttujaan ja sellaisina pysyvät.
Kateellinen ei osaa pysytellä omassa elämässään, mikä on hänen onnettomuutensa syy. Aina on ihmisiä, joilla on enemmän, jolloin kateelliselta eivät aiheet lopu koskaan. Koska hän omii muiden asioita itselleen.
Vertaa välillä ns."alaspäin". Sinulla on kuitenkin asioita mistä joku toinen vain haaveilee. Nälkämaan lapsella ei ole edes ruokaa...