Lue keskustelun säännöt.
Ystävä vai hyväksikäytetty hölmö?
10.09.2006 |
Minulla on ongelma, koska olen jo pidemmän aikaa huomannut, että eräs ystäväni, jonka kanssa olen paljon tekemisissä taitaa käyttää minua hyväksi. Hyväksikäyttö on vain niin hienovaraista, etten oikein osaa siihen " puuttua" . Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan huomaan vain jääväni miinuspuolelle tämän ystävän kanssa kaikessa: hän pyytää palveluksia, joita mielelläni teenkin, hän lainaa tavaroita, jotka meiltä joutaa kyllä hyvin lainaan, hän käyttää minua tukena aina tarvitessaan ja kysyy neuvoja jne. eli käytännössä kaikkea, mitä nyt yleensä ystävyyteen kuuluu, mutta kun se kaikki menee valitettavan yksipuolisesti. Hän aina lupailee palveluksia minulle, mutta käytännössä ne ei toteudu. Kun minä olen tukea vailla, hänellä onkin usein muuta jne.
Mietin tässä vain, että olenko hölmö hyväksikäytetty? Eikö tämä henkilö oikeasti tajua, etten minä saa tässä suhtessa mitään vai eikö hän sitä muka huomaa?
Kommentit (9)
Hän vain on sen luonteinen, että ei osaa ajatella kuin itseään. Ja jos siitä hänelle sanoisit, olisi varmasti vilpittömästi ihmeissään ja sitä mieltä että olet totaalisen väärässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en ainakaan ole koskaan ajatellut tuollaista hyvistä ystävistäni, enkä koskaan ole pitänyt lukua ystävänpalveluksista.. enkä tehnyt niitä siksi, että saisin vastapalveluksia.
ja varmasti ovat aina auttamassa.. siksi kuulostaa oudolta, ettei tämä " ystäväsi" ole sinua varten kun itse apua tmv. tarvitset
mutta kun tätä on jo jatkunut pitkään ja olen vasta hiljan alkanut huomaamaan, että ne kaikki lupaukset jää toteuttamatta yms. Kuvittele nyt itse, ettet puoleen vuoteen ole saanut mitään vastapalveluksia, vaikka itse olet tehnyt useita palveluksia.
Minä hoidan kyllä ystäväni lapsia, mutta hän ei minun, minä tarjoan usein ruoat ja hän vain lupaa tarjota joskus, muttei ole tarjonnut...
Ei vaan tunnu enää kivalta tuollainen ystävyys tai sanotaanko, että rupee tuntumaan kovin yksipuoliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni hän ei kuulosta ystävältä ollenkaan. Tai sitten hän vain on sen tyylinen ihminen, ettei ajattele asioita omaa napaa pidemmälle. Entinen poikaystäväni oli vähän samallainen. Hän esim. kävi luonani syömässä, kun en itse ollut kotona. Annoin suhteessamme paljon enemmän kuin hän. Sitte yks päivä hän sanoi minulle, että mä taidan käyttää sua hyväks?! Ei käyttänyt tarkoituksella, mut asiat meni aina vaan niin, että mä olin se antaja. Tiedän että mies rakastaa mua edelleen, vaikka erosta on jo vuosia. Yks päivä soitti mulle ja sanoi, että mulla on aina paikka hänen sydämessään. Meissä ihmisissä on näitä antaja ja ottaja tyyppejä.
Aiemmin vain kuvittelin suhteemme enemmän vastavuoroiseksi. Kun ihminen on muuten mukava, niin ei sitä halua nähdä, että hän antaa paljon vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitan siis, että jonakin vuonna ystäväni on sellaisessa elämänytilanteessa, että tarvitsee enemmän tukea ja apua, mutta seuraavana vuonna tarvitsija voin olla minä.
Tällä hetkellä olen vähän stressaantunut juuri eronneen ystäväni tarpeesta saada itselleen kuuntelijaa ja auttajaa. Soittelee iltaisin pitkiä puheluita käyden läpi eroaan, pyytää jatkuvasti kanssaan ostoksille, kylään, kahville vaikka minulla ei ole aikaa lapsen ja opiskelun vuoksi.
Ajattelen silti, että tämä on vain vaihe pitkässä ystävyydessä ja parin vuoden päästä hänen apunsa voi olla minulle korvaamaton.
Ystäväni lukee myös näitä sivuja ja siksi en voi olla kauhean specifi esimerkeissäni. Mutta kun mietin tuota asiaa kokoajan, niin uskon, että kyllä tuo on tahallista hyväksikäyttöä. Pitääkö minun nyt ruveta tylyksi ja niuhoksi ts. lopettaa kaiken lainaaminen ja avun anto? En koe voivani sanoa asiasta, koska tiedän, että ystäväni kieltäisi käyttäneensä minua hyväksi.