Lue keskustelun säännöt.
Raivoepileptiaohtaukset
16.07.2014 |
2-v poikani saa järjettömiä raivokohtauksia, raivokas karjuminen kestää vartista tuntiin. Ulkona ollessa joudun sitomaan hänet kiinni vaunuihin, joista hän osaa jo rimpuilla irti. Pienempänä kohtauksia oli useampia päivässä, vanhemmiten ehkä kerran päivässä. Muualla ollessa hän on herran enkeli, tottelee hyvin ja osaa keskittyä esimerkiksi tekemään 60 palan palapeliä, mutta välillä kotiin tullessa helvetti on irti. Nyt isompana ja vahvempana hän on alkanut rikkoa tavaroita, mikä tulee kalliiksi ajan mittaan.
Olen pitänyt aikatauluista aina tiukasti kiinni ja yritän tehdä kaikki rutiinien ja ohjeiden mukaan lähes minuutilleen päivittäin. Suurimmat raivarit tulevatkin silloin kun menemme jonnekin muualle missä on paljon hälinää ja tapahtumia. hän suorastaan rakastaa niitä, mutta kilahtaa jossain vaiheessa. Kiukkukohtaukset kestänevät vielä jonkun vuoden ja olenkin alistunut jo ajatukseen että istumme kotona pari vuotta koska en jaksa enää kohta kantaa isoa, painavaa ja rimpuilevaa lasta väkisin vaunuihin. Nippusiteet ja rauhottava lääke olisi ainoa mikä tepsisi, puhe tai jäähyt eivät auta mitenkään. Poika ei siis reagoi mihinkään sanaan kun kilahtaa ja se voi alkaa ihan mistä syystä hyvänsä, esim sukka ei mene jalkaan. 2 vuotta olemme tapelleet myös esim aamupukemisesta tarhaanlähdön kanssa. Kerran veinkin hänet pelkissä vaipoissa kun ei suostunut pukemaan ja itsellä hermot meinasi kilahtaa.
Olen lukenut esim AD/HD:sta mutta nekään oireet eivät kaikki täsmää, koska osaa keskittyä hyvin monimutkaisiin juttuihin ja on todella sosiaalinen ja älykäs kaveri. Esim osasi kaikki aakkoset ja numerot jo 1-vuotiaana. En vain tiedä mitä pitäisi tehdä että omat hermot kestäisivät. Lapsi ei anna ottaa syliin kuten jossain oppaissa neuvotaan, enkä saa jättää häntä yksin huutamaan. jos jätän yksin huutamaan hän vahingoittaa itseään tai tavaroita ympärillään. Koko ajan pitää joustaa kaikissa asioissa ettei raivaria tulisi ja sekin jo vaatii hermoja.
Suurin ongelma näyttäisi olevan se että lapsi haluaa tehdä ja päättää kaiken itse eli johtaa koko orkesteria eikä siedä sitä ettei se onnistukaan. Toivottavasti tämä ei kestä murrosikään saakka tai harkitsen maallemuuttoa.
Kommentit (8)
Jos epäilet epilepsiaa pyydä lähete neuvolasta neurologille.Asia voidaan helposti selvittää ottamalla aivosähkökäyrä. On todellakin olemassa eräs epilepsian muoto ,johon liittyy raivokohtauksia.Eräs tuttavani poika alkoi saamaan järkyttäviä raivokohtauksia varhaisessa teini-iässä.Siinä meni huonekalut säpäleiksi muutamassa minuutissa ja yhtäkkiä kaikki oli ohi.Poika ei tiennyt eikä muistanut käytöksestään yhtään mitään.Kerran tämmöinen kohtaus sattui sitten koulussa ja paikalle kutsuttiin koululääkäri.Poika sai onnekseen lähetteen neurologille ja sitä kautta lääkkeet.Nyt kaikki on hyvin ,kohtauksia ei enää ole,ja poikakin on saanut hankituksi itselleen ammatin.
Epilepsia tyyppejä on olemassa hyvin monenlaisia .Jotkut saavat isoja kouristuskohtauksia,toiset taas "selviävät" pienillä poissaolokohtauksilla.Yhtä kaikki epilepsian hoito on kehittynyt valtavasti ja lääkkeet tai leikkaukset auttavat aika hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtaukset ovat tosiaan kuin suoraan jostain Manaaja-elokuvasta. Poika alkaa välillä myös hokemaan muutamaa sanaa peräkkäin kuin mantraa. Jotenkin en jaksa uskoa että olisi kyse pelkästään tempperamenttisesta luonteesta.
Olet vienyt kaksivuotiasta kaksivuotta tarhaan?
Eipä ihme, että kilahtelee.
1-vuotiaana osasi aakkoset ja numerot? Jo on melkonen einstein kun useimmilla lapsilla tuossa iässä sanavarasto lienee 0-15 sanaa :D
Unohdit tästä provostasi myös sen että olet kuulllut raivoepilepsiasta, otsikkoon kirjoitit mutta tekstistä puuttuu.
Ihan tiedoksi että Einsteinit osaavat jo lukea 2-vuotiaana ja meillä osataan vasta aakkoset ja laskea 21:een saakka.
Löysin tältä palstalta tällaisen pätkän ja pelkään että meillä on vielä sama edessä http://www.vauva.fi/keskustelu/1223777/ketju/7_vuotiaan_tyton_jarkyttavat_raivokohtaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tuollaista teini-iässä. Silmät lasittuivat, kuvailin itse tunnetta "kuin katsoisin kaikkea ulkopuolelta", en itse kontrolloinut käytöstäni. Järkyttäviä raivareita,sairaita puheita, aggressiivista käytöstä. Kohtaus tosin kesti vain muutaman minuutin ja kun palasin normaaliksi, usein aloin itkeä koska säikähdin itsekin.
Epilepsia löydettiin ja sitä puhuteltiin poissaolokohtauksina. Söin lääkkeitä jotka tepsivät ja joskus 17-vuotiaana lopetin lääkityksen eikä koskaan enää ole tullut oireita. Nyt lääkityksen lopettamisesta lähes 10v.
Miksi otsakkeessa mainitaan epilepsia???
Epilepsia ja raivokohtaus eivät ole sama asia.