Asumme kaupungin vuokratalossa ja käymme töissä ja
alkoholia emme käytä ollenkaan. Miksi meitä pidetään outoina ja ihmetellään kun olemma kiinnostuneet monista asioista mutta tän kaiken ei pitäis olla mahdollista kai kun kerran asumme vuokralla. Asuntomme on ihan ok kooltaan ja kunnoltaan ja 500e vuokralla emme lyhentäisi omaa ja omakotitalo ei ole meidän pakkomielle. Työttömyyttäkin välissä molemmilla mut nyt kivat duunit ja elämä hymyilee. Annettais kaikkien kukkien kukkia niin maailma ois paljon kivempi paikka elellä. Katto pään päällä on vain yksi pikkiriikkinen elämän välttämättömyys.
Kommentit (6)
ja ei me nyt muita huonompia olla.....
Minä olen kotiäiti ja miehellä on vakivirka. Meillä on iso asunto eikä omaa yhtä isoa maksettaisi vuokran hinnalla. Enkä omakotitaloon edes haluaisi. Meidän talossa asuu paljon saman henkisiä. En tiedä, pidetäänkö meitä outoina vai ei eikä edes kiinnosta, mitä muut ajattelevat.
lyhennys ja vastike n. 600 ¿. Olen aiemmin asunut pitkään = vuosikymmeniä vuokralla, koska en vain uskaltanut ottaa lainaa. Se on elämässäni asia, jota olen todella harmitellut ja katunut! Piti lopulta vain tavoittaa ajatus, että ainahan voi asunnon myydä, jos muuttaa tai elämäntilanne muuttuu jotenkin muuten niin, ettei asuntoa voi pitää. Sain asua edullisessa vuokra-asunnossa, eikä rahaa siltikään koskaan ollut säästössä - ehkä siksikin ajattelin, että en pysty asuntolainaa lyhentämään. Nyt ei kuitenkan ole ollut tiukkaa yhtenäkään kuukautena! Laina-aika tosin on pitkän, mutta sowhat! Suosittelen asunnon ostamista, jos on luottoa ja vakituisia tuloja ja saa lainaa!
Sitä minä en vieläkään ymmärrä. Ja se EI ole järkevä syy, että se on sitten OMA, sillä mitä väliä sillä on omistaako ne seinät joiden sisäpuolella asuu, jos asunto on kiva ja mieluisa ja siinä tykkää asua??
Minä en tajua sitä omistamisen pakkoa, mikä ihmisillä on. Jos haluaa varallisuutta itselleen kerätä, ei se asunto ole ainoa mahdollinen vaihtoehto. Jos rahaa jää ylimääräistä, sen voi aina sijoittaa muutenkin. Minusta vuokra-asuminen on elämänvalintakysymys. Jotkut rohkeat uskaltavat tehdä toisin kuin valtaosa, joka ottaa itselleen asuntolainaa vain siksi että muutkin niin tekevät...
pitäisi meitä mitenkään outoina. Varmaan jokainen tuntemani on jossain vaiheessa hakenut kaupungin asuntoa - kaikki eivät vain ole saaneet haluamaltaan alueelta. Me satuimme saamaan 10 vuotta sitten, emmekä hevin tästä luovu. Keskustan tuntumassa, ratikkapysäkin vieressä asumme. Ihana piha ja ihanat naapurit, joiden kanssa lastenhoitovuorot toimivat. Vuokraa maksamme 700 kuussa. Sillä ei todellakaan lyhennetä lainaa Helsingin keskustan alueilla. Meidän pihapiirissä monta akateemista, eikä yhtäkään työtöntä (yksi sairaseläkeläinen kyllä). Itse olen opettaja. JOssain vaiheessa ehkä ostamme oman, mutta nyt emme halua repäistä lastamme pois kavereiden keskeltä.
vaikka itse asunkin omakotitalossa, en kuitenkaan ole sitä mieltä että vuokralla asuvat olisivat jotenkin outoja