Löydänköhän ikinä ketään...

Olenkohan ihan menetetty tapaus? Ikää 25v, ikinä en ole seurustellut tai edes tapaillut ketään. Opiskelen naisvaltaista alaa, kaveripiirini ei ole kovinkaan laaja ja töiden tai harrastustenikaan kautta tuskin on todennäköistä ketään tavata. Takana on kyllä useitakin baari-illan tuttavia (joita en siis kylläkään kotiini asti ole päästänyt), mutta ei mitään sen kummempaa. Olen saanut osakseni kiinnostusta ja lähestymisiä, mutta itse en kiinnostu kenestäkään. En ole aikuisikäni aikana ollut kertaakaan ihastunut. Nätiksi ovat monet minua sanoneet. Itsetuntoni ei ole paras mahdollinen, oikeastaan se on melko huono. Minun on vähän vaikeaa päästää ihmisiä lähelleni ja tutustua toisiin. Baarissakaan en enää ehdi/jaksa pyöriä samaan tahtiin kuin aiemmin. Enkä myöskään enää usko sieltä löytäväni mitään todellista, koska olen kyllästynyt pinnalliseen säätämiseen. Haluan löytää jotain syvällisempää ja haluan kokea miltä tuntuu olla rakastunut! En ole kokenut sitä koskaan. Tällä menolla en kai sitä koskaan koekaan ja olen koko elämäni yksin. En vain tiedä miten ihmeessä voin tavata ketään potentiaalista...