Kauneusihanteet nykypäivänä

Tuli tuosta silikoni-keskustelusta mieleeni. Kauneusihanteet ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan ajan saatossa. Joskus oli muotia kaventaa vyötärö korsetilla, olla superlaiha ja nyt on muodissa lihaserottuvuus, "terveellinen" elämäntapa ja kaikki mitä se vaatii. Fitness. Minua itseäni ihmetyttää tämä, että ihannoidaan jotakin oikeasti ja konkreettisesti luonnotonta. Tarkoitan kaikenlaisia karvanjatkeita, iho- ja hiusvärejä ja sitten niitä silikonitissejä.

Tuntuu kovin paineistavalta tämä ihanne, jossa ei ole sijaa olla luonnollinen. Valtatrendi on olla ja elää hiukan "feikattuna" ja meikattuna. Itsekin meikkaan, laitan hiuksia ja pukeudun nätisti. Urheilen ja käyn salilla. Pyrin silti olemaan luonnollinen ja meikein korostaa parhaita puoliani. En muutu kokonaan eri näköiseksi meikattuani. Minua siis ihmetyttää niin kovasti, miksi joku, oikeastaan niin moni, että tämä on jo TRENDI, niin tekee. Eikö kaikki nämä jatkeet ja lisähärpättimet ole hieman itsensäkin huijaamista paremman näköiseksi? Se ei sinänsä paha asia ole, mutta onko näissä tapauksissa niin, että tämä "feikkaaja" on paineistunut ensin siitä, ettei kelpaa sellaisenaan, kun joka paikasta tuputetaan feikattua, ylilaitettua naisihannetta?

Vastapainona tälle, moni täällä AV:llakin argumentoi luonnollisuuden puolesta niin meikeissä, hiuksissa kuin sitten luomutisseissäkin. Alkaako tämä muovi-elämä jo tulla korvista ulos ja pikkuhiljaa trendi vaihtua luonnollisempaan? Kaikkien feikkijuttujen idea lienee kuitenkin alun perin se, että niillä korostetaan niin, ettei niitä erota tekojutuiksi. Nyt ne ihan todella erottaa ja on trendikästä olla massaa..

En tiedä, mutta kummeksuttaa tämä. Miksi on hyvännäköistä sellainen, mikä tekee ihmisestä muovisen, kadottaa omat piirteet ja jakaa muottiin?