Itkettää tavoittamaton rakkaus =( Onko kohtalotovereita?
Jo seitsemän vuotta olen häntä ajatellut. Tuolloin tutustuimme töissä ja hänestä tuli kaverini, ystäväni ja ihastukseni. Älykäs, hauska ja nokkela. Ja toisaalta ah niin ärsyttävä. Välillä otimme vähän yhteenkin. Ja se vetovoima oli jotain uskomatonta. Halusin häntä niin. Aika kului, elämäntilanteet muuttuivat ja päädyimme eri työpaikkoihin. Yhteydenpito harveni, mutta tunteeni eivät laantuneet. Nykyään näen häntä harvoin, paitsi facebookissa. On aikoja, jolloin en häntä juuri ajattele, ja sitten tunne vyöryy taas luvatta ylitseni. Tänään, ensimmäistä kertaa koko aikana, huomasin itkeväni hänen takiaan. Itken katkeransuloista itkua siitä, ettei välillämme voi tapahtua mitään. Meistä ei voi tulla mitään. Kaikkea ei näköjään voi elämässä saada. Elättelen toiveita, että itku olisi tie johonkin uuteen. Olisiko minun jopa mahdollista päästä hänestä yli? Kaipaan. <3
Kommentit (7)
mikä estää jotakin tapahtumasta? onko mies varattu? oliko 7 vuotta sittenkin?
Oliko vetovoima silloin molemminpuoleista?
tutustu muihin ihmisiin niin saat muuta ajateltavaa, ja saatat jopa tavata jonkun ei-varatun johon ihastua.
En ole varma, mitä hä tunsi silloin minua kohtaan. Sivulauseissa hän kyllä joskus hienovaraisesti vihjaili, että jotain saattaisi olla ilmassa. Ja eleistä päättelin sellaista myös. Mutta, varma en ole. Ap
Ei ne sormukset ja sitoumukset yleensä pidättele jos tosissaan rakastuu Elämänsä Naiseen/ Mieheen, joten lohduttaudu sillä että toisen osapuolen tunteet eivät varmaankaan ole yhtä syvät kuin sinun- ette ole "meant to be" siis.
Joo eli siis jotain varattua ukkoa haikailet. Anna olla jo...