Lue keskustelun säännöt.
Jehikset ovella.
26.02.2014 |
Teinityttö oli pantu puhumaan, jotenkin ahdisti se! Toinen loistavin silmin aloittaa puheen, toiveikkaana... Mutta ei kiitos, en halua teidän lehtiänne, toivottavasti muualla onnistaa ja hyvää jatkoa teille. Halusin olla kiltti ja kuunnella, mutta sitten en kuitenkaan voinut ensimmäistä lausetta pidemmälle, merkkaavat muuten kiinnostunut -rastin.
Kommentit (3)
En mä tiennyt silloin vielä, että kirjoittaisin siitä nettiin. Enkä muutenkaan valehdellut yhtään. Se lapsi kysyi, olenko koskaan ajatellut maailmaa, jossa ei olisi sotia. Vastasin, että olen, mutta en kiitos halua lehtiänne. No mut mitäpä väliä tällä kaikella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihailen aina niiden kykyä puhua ja saada toivomansa vastauksen.
Sama kun meille usein soitetaan poliisille tehtävästä keräyksestä. Ne kysyy että olenko sitä mieltä, että yhteiskunta tarvitsee poliisien palveluja..."tottakai..." Uskonko, että kun poliisit loukkaantuu viran toimituksessa, ne tarvitsee kaikien meidän tuen..."öö, tottakai". Voinko luottaa poliisien apuun... "kai, tottakai".
Voiko poliisit luottaa siihen, että juuri minä tuen heidän kuntoutustaan ja paljonko haluan lahjoittaa heille?...."no ette voi luottaa, kiitos kuitenkin kyselystä."
Ulkomamma
Heille voi sanoa suoraan että kuuntelen teidän höpinöitä vain siksi että voisin kirjoittaa siitä nettiin. Mitä sitä valehtelemaan.