Haluan toisen lapsen, mutta en miestä

Olen ollut yh aina, lapsi oli vahinko mutta en miettinyt hetkeäkään aborttia. Isä ei halunnut olla mukana enkä vaatinut mitään. Kaikki varoitteli jaksamisesta mutta mä olen oikeasti niin nauttinut kaikesta! Rakastan olla äiti, se on parasta mitä koko maailmassa on tarjota. Lapsi tulee ensi kuussa 3v ja olen ollut hänen kanssaan kotona koko ajan. "Vauvakuume" vaivaa päivä päivältä enemmän, ja haluaisin niin kovasti sisaruksen. Jotenkin tämä kahdestaan eläminen on vajavaista, vaikka kivaa onkin. Minulla riittäisi rakkautta yllinkyllin vielä toisellekin. Adoptiokaan ei olisi poissuljettu ajatus.

Samassa tilanteessa ketään? Aiotteko toimia asian suhteen ja jos niin miten? Kaikki kokemukset aiheesta kiinnostaa!