Onko vaikea sopeutua eskariin jos ollut sitä ennen aina kotihoidossa ja onko vaikea saada kavereita?

seurakunnan kerhossa ennen eskariin menoa. Ei mitään ongelmia. Molemmat tytöt olivat ryhmässä jossa kaikki lapset 9-13.

Jännitin tuota eskaria aikanaan kamalasti, mutta tosi kivasti se meni. Olin kyllä itsekin aktiivinen, ja pyysin uusia eskarikavereita usein kyläilemään meille.

Riippuu varmaan lapsesta kuinka sopeutuu.

Meillä poika aloittin nyt syksyllä eskarin. Koskaan ei ole hoidossa aikaisemmin ollut, mutta seurakunnan kerhossa on käynyt kaksi vuotta. Kaikki on mennyt todella hienosti, vaikka meillä on vielä sekin tilanne, että muutimme keväällä toiseen kaupunkiin. Kavereita on tullut hyvin ja koko perhe viihtyy.

Armahtakaa nyt lapsiannekin välillä

Poika oli käynyt kerhossa parin vuoden ajan ennen eskaria, mutta eskarissa oli ihan eri kaverit. Ei yhtään ennestään tuttua lasta eikä aikuista siis. Poika on aina ollut aika ujo ja hidas tutustumaan, mutta eskarissa sai heti kavereita ja tuli jopa aika suosituksi. Minä en tehnyt itse mitään ekstraa, siis en kutsunut kavereita kylään tms, mutta ryhmässä oli kyllä aivan ihanat hoitajat ja Lto, jotka pitivät huolen että kukaan ei jäänyt ulkopuolelle. Ryhmässä oli kaikkiaan kolme lasta jotka tulivat suoraan kotihoidosta eskariin ja yksi joka siirtyi toisesta päiväkodista, joten neidän poika ei ollut edes ainoa uusi porukassa.

jos ei ole siinä samassa paikassa ollut hoidossa. ELi onko muut sitten jo keskenään kavereita ja on hankala päästä porukkaan jos menee vielä vain puolipäiväiseksikin?

Ip-ulkoilun aikana usein solmivat ystävyyssuhteita kun saavat olla vapaammin

Vierailija:

jos ei ole siinä samassa paikassa ollut hoidossa. ELi onko muut sitten jo keskenään kavereita ja on hankala päästä porukkaan jos menee vielä vain puolipäiväiseksikin?

Meidän tyttö oli just ihan samalla profiililla; käynyt pari vuotta srk:n kerhossa, ja sitten muutettiin uudelle alueelle, missä aloitti eskarin. Eli ei tuntenut yhtään ketään! Pikkuhiljaa se lähti siitä menemään, välillä oli siellä yksinkin, mutta kyllä hän yleensä jonkun kanssa leikki. Jos hän enemmän alkoi leikkimään jonkun kanssa, pyysin tämän kaverin kylään, ja näin heidän kaveruutensa vahvistui. Nyt on tokalla luokalla näiden samojen eskarikavereiden kanssa, ja tosi hyviä ystäviä siellä hänellä on.

Itse olen kotona, niin ei tarvitse koko päivää olla hoidossa sen takia

Siinä ehtii vain olla mukana ohjatussa toiminnassa, vapaata leikkiaikaa ei juuri jää eikä siis varmaan ehdi niin hyvin muihin tutustua. iltapäivä ulkoilu kyllä alkaa vasta n. klo 15, joten sitä ei ehkä kannata jäädä odottelemaan jos kotinurkillakin on kavereita ja tekemistä.

Esikoisen ollessa eskarissa ulkoilivat aamulla 9-10, sitten oli ohjattua toimintaa ja ulkoilua 12.30-13.



Toisen tytön ollessa eskarissa ulkoilivat vain 12-13 ja ihan hyvin ehti leikkiä.

Istuutaanko se aina tuppisuuna pulpetin takana?

Leikitäänkö sitten vaan välitunneilla?

mutta jos tarkoitit että 9-13, otan sanani takaisin. 4 tunnissa ehtii hyvin leikkiä ja tutustua muihin, sen jälkeen on ohjelmassa kuitenkin vain lepohetki ja sille on minusta turha jäädä jos ei ole hoidossa myös koko iltapäivää.

T. 13

Suurin ongelma oli ehkä, että eskari, johon menin oli kokonaan ruotsinkielinen ja olin tottuneempi kuulemaan suomea vaikka tosin ruotsiakin osasin.

ja kuitenkin täällä on moni ollut sitä mieltä että viimeistään 3-vuotiaana pitää lapsen päästä päiväkotiin, että oppii sosiaaliseksi ja pärjää eskarissa ja koulussa :-)

Epäilemättä niitäkin on. Ap. vain selkeästi odottaa nimenomaan huonoja kokemuksia viestillään, ja av:lla metsä yleensä vastaa toisin kuin sinne huudetaan.

myös. Eskarin lto sanoi että kovin on rauhallinen, ja mukava poika, ja sai useasti olla keittiöapuna, mistä hommasta piti kovasti. Kävelee mielellään vähän sivussa ja tulee toimeen kaikkien kanssa, eikä mitään tarvetta olla huomion keskipisteenä.

innoissaan ovat menneet ilman itkuja ja jääneet todella mielellään eskariin. Mitään ongelmia ei oo ollu, ja kavereitakin ovat saaneet heti ekoina päivinä.