Äidin syy?

Sinun kannattaisi selvittää pian onko sinulla mahdollisuus raskautua luovutetuilla munasoluilla, koska siinä tapauksessa munasarjojen puttuminen ei ole ongelma ja voit saada lapsen/lapsia.Hoitojen tulokset ovat erittäin hyviä.

Miksi et mene lääkäriin ja kysy häneltä syitä miksi sinulla ei ole munasarjoja tai voisitko saada lapsen?

Ei kaikki tahdo lapsia. Ja mitä vanhemmaksi tulet niin sitä enempi löydät miehiä joilla on jo lapsi tai pari hommattuna jonkun naisen kanssa eikä sinun tarvitsekaan lisääntyä.

Tai saattaisit löytää miehen joka myöskään ei saa itse lasta omien fysiologisien ongelmien takia! Ja voisitte vaikka adoptoida tai ottaa sijotukseen lapsia..

Ihan suotta mietit näitä yksin. Aloita lääkäristä ja tee hänelle kysymyksiä ja sitten ajallaan parisuhteessa otat puheeksi sen ettet voi saada lapsia ja annat miehen päättää omasta puolestaan mitä tahtoo. Miksi sinä senkin päätökset tekisit? :(

Kannattaa myös mennä lääkärille jolla tämänhetkinen ykkösosaaminen.Selailin noita lapsettomuusklinikoiden sivustoja ja Helsingissä uusi klinikka Dekstra näyttäisi olevan kärki osaaja alallaan.Osaamisessa on todellakin eroja, sen tiedän kokemuksesta.´Se mitä yhdellä lapsettomuusklinikalla ei osata, onnistuu viereisellä klinikalla.Lääkärit eivät yleensä myöskään mainosta toisia klinikoita vaan itse pitää ymmärtää yrittää muualla, mikäli jonkun lääkärin mielipide on ettei onnistu.

Hei, kaikki miehet eivät halua lapsia. Eikä kaikki naisetkaan (esim minä).

Ja voihan niitä adoptoidakin.

Mä en tiedä voiko se olla äitisi ruokavalion syy, mutta sen tiedän, että kukaan ei todellakaan jää kiinni ihmiseen, joka pelkää hirveästi jäävänsä yksin.

Sun pitäisi nyt sisäistää nuo asiat ja hyväksyä ne. Sen jälkeen alat elämään normaalia elämää ja olet onnellinen. Aivan taatusti joku mies rakastaa sua yli kaiken, vaikket saisikaan lapsia. Mutta kukaan ei halua olla märisevän marttyyrin kanssa.

Äidin niukka ravinnonsaanti vaikuttaa lähinnä vauvan syntymäpainoon ja siihen, että äiti itse ei saa tarvitsemiaan vitamiineja yms. muita. Vauva imee äidin kropasta kaiken mikä irti lähtee eli äiti kärsii.

Maailmassa on paljon miehiä, jotka ei halua lapsia. Ja jos haluaisikin, niin voitte adoptoida. Vai onnistuisiko luovutetuilla munasoluilla?

En usko että tollainen rakenteellinen juttu kuin munasarjojen puuttuminen, ainakaan voi johtua. Nimittäin, tuohan on tullut jo hyvin varhaisessa vaiheessa, sillloin kun elimistö kehittyy.

50-100 vuotta sitten monen odottavan äidin ruokavalio oli nykypäivän mittapuun mukaan yksipuolinen, joten ei varmasti voi vetää sellaista johtopäätöstä, että äidin ruokavaliosta löytyisi syy munasarjojen puuttumiseen.

Monilla nuorilla ihmisillä on erilaisia sairauksia/vammoja/puutteita/vajaavuuksia/ongelmia ja moni pelkää sen vaikuttavan parin löytymiseen. Useinmiten kuitenkin löytyy se oikea suurimmalle osalle. On miehiä, joille lapsen saanti ei ole niin tärkeää tai jotka ovat jo toisella kierroksella ja lapsensa tehneet. Ja ei kaikki miehetkään voi tulla isäksi, joten pariutumisen kannalta ei kannata stressata itseään. On pariskuntia, jotka ei saa lasta, vaikka sitä haluaisi ja pysyvät silti yhdessä. Sinun tapauksessa tiedät jo etukäteen, että näin käy. On adoptiota ja sijaisvanhemmuutta jne,.

Olen aina jaksanut olla positiivinen koko ajan. 4 vuotta sitten, kun nämä selvisi minulle, olin aika sokissa. Mutta olen optimistinen ihminen ja aloin olemaan sinut asian kanssa. Välillä vaan tulee niitä hetkiä, että palaa muistelemaan ikäviä asioita.

Kukaan ei ikinä uskoisi, mitä olen joutunut kokemaan. Olen itsevarma, tsempaan muita, heitän vitsiä ja saan muut nauramaan. Olen myös menestynyt elämässä koulun ja töiden saralla. Miehiäkin riittäisi, mutta en uskalla päästää heitä lähelle.

tänään on vaan itkettänyt. Näistä asioista en vaan pysty puhumaan kekenkään kanssa.

ap.

Mutta kiitos viesteistä, ne helpottivat oloani.

T. Ap

Sähän sen kirjoitit, et uskalla päästää miehiä lähellesi. Laske ne muurit alas. Sulle voi käydä siinä huonosti, mutta se on elämää. Kukaan ei säästy sydänsuruilta. Jossain vaiheessa sä löydät sen oikean ja sun elämä loksahtaa paikoilleen. 

Voi jestas. Ei ihan kaikesta voi äitejäkään syyttää!

Oletko ihan varma ettet voi saada lapsia?Nykyään ei tarvitse omia munasoluja olla raskautuakseen, voi käyttää lahjoitusmunasoluja.Jos sinulla on kohtu, raskaus voidaan tehdä hormonaaliseen kiertoon lahjoitusmunasolun avulla ja miehesi on mahdollista saada biologinen lapsi.Itselläni 2 tällä hoidolla tehtyä lasta ja täysin omia ovat.Lapseni ovat parasta mitä minulla milloinkaan on ollut.Lisäksi lapsettomuushoidot kehittyvät jatkuvasti.

Olet nuori, en ymmärrä mikset voi  pitää avoinna adoptointivaihtoehtoa? Maailmassa on niin paljon lapsia, jotka tarvitsevat rakastavat vanhemmat. Älä nyt ihmeessä lähde syyttämään äitiäsi! Itse yritin syödä monipuolisesti kun olin raskaana, mutta suurin osa ei pysynyt sisällä. Minkä näille asioille voi. Tuskin ovat nuo ongelmat äitisi syytä. Kilpirauhasvaivat ovat erittäin yleisiä.

Nyt tsemppiä!

Ihmiset aina heittää tuon adoptio vaihtoehdon. Ymmärtääkseni ei ole helppoa saada adoptio lasta, pitää olla riittävät tulot yms.

Ihmisten on helppo sanoa, että maailmassa on miehiä, jotka eivät halua lapsia. Olisikin asia niin helppoa, löytää mies, jolle lapset eivät ole kaikki kaikessa. Mistä tunnistaa miehen, joka on lapsettomuuden kanssa ok? Kuinka monta kertaa pitää kokea hylätyksi jääneen ja kelpaamattomuuden tunne ennenkö löytää sen oikean? Sen, jolle uskaltaa kertoa näin suuresti parisuhteeseen vaikuttavan asian? Kun tapaan kiinnostavan miehen, koska otan lapsettomuuden ottaa esille?

Tapailin muutaman kuukauden mukavaa miestä. Mietin koko sen ajan, koska uskallan kertoa asiasta. Hän mainitsi mahdollisista tulevista lapsista muutaman kerran ja itselläni nousi pala kurkkuun niinä hetkinä. En kertonut asiasta ja juttukin kuivui kasaan valimatkan takia. Mies oli helppo jättää taakseen. Eipähän tarvinnut päästää häntäkään liian lähelle.

Itseasiassa en ole aivan varma, miten raskaus onnistuisi luovutetuilla munasoluilla. Tämä on varmaan otettu esille silloin 4 vuotta sitten, kun tulokset selvisi. Olin vain niin sokissa, etten juuri muista siitä kerrasta mitään.

Äitiäni en syytä, ainakaan enää. Sanotaanko näin, että perhetaustani ei ole mikään paras mahdollinen. Keskustelun otsikkokin oli ehkä turhan provosoiva.

t.ap