Opinnäytetyö blogimainonnasta
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/66095/Raivio_Juulia.pdf?sequence=1
Löysin googlesta tämmösen Lahden AMK:ssa tehdyt opparin "Muoti- ja Lifestyleblogit markkinointikanavina". En kokonaan ehtinyt lukea, mutta silmäilyn perusteella vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Blogien mainontaan ja siihen liittyviin ongelmiin varmaan aika perushuttua, mutta suosittelen silti kaikille "epäkriittisille" blogilukijoille.
Kommentit (14)
Tuo opinnäyte on lähes pelkkää referaattia lähteistä ja sen paljastaa se, että lähes jokaisen tekstikappaleen lopussa on viite. Joissain alaluvuissa on käytetty vain yhtä lähdettä ja viite on merkitty aina kappaleen loppuun. Wikipediaa ei pidä käyttää opinnäytteissä, vaan sen avulla pitäisi etsiytyä alkuperäislähteille. Lähteiden pitäisi olla monipuolisia, sillä muutaman lähdeteoksen avulla ei kirjoiteta kovinkaan kattavaa opinnäytettä. Luin tässä äskettäin mediatekniikan opinnäytteen, jossa oli vain kaksi lähdettä (yritysten verkkosivuja). Enpä kehuisi sellaisen opinnäytteen monipuolisuutta, jossa on käytetty lähteenä vain kahta nettisivua, eikä sellaisista rakenneta mitään teoriapohjaa. Puhdas referointi tai pelkkien nettisivujen käyttö ei todellakaan onnistuisi kandissa tai gradussa.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 18:41"]
Tuossa jälleen hyvä esimerkki AMK-lopputyöstä josta metodologia uupuu täysin, samoin teoria (tiedeteoreettisesta kehyksestä puhumattakaan).
Että ei, ei ole tämäkään edes kandin tasoinen suoritus.
[/quote]
ammattikorkeakoulu ei ole tiedekorkeakoulu, eli tiedeteoreettista kehystä ei ole työssä edes tarkoitus olla. metodi työssä on, sitä ei vain ole esitelty. ja teoriaa en varsinaisesti kaipaa, koska kuten sanoin, tarkoitus on olla ammattikorkeakoulun opinnäyte, ei teoreettinen tutkielma.
Miksi tuollaisia heppoisia sepustuksia suoltavien koulujen on sitten oltava väkisin ammatti_korkea_kouluja?
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:13"]
Tuo opinnäyte on lähes pelkkää referaattia lähteistä ja sen paljastaa se, että lähes jokaisen tekstikappaleen lopussa on viite. Joissain alaluvuissa on käytetty vain yhtä lähdettä ja viite on merkitty aina kappaleen loppuun. Wikipediaa ei pidä käyttää opinnäytteissä, vaan sen avulla pitäisi etsiytyä alkuperäislähteille. Lähteiden pitäisi olla monipuolisia, sillä muutaman lähdeteoksen avulla ei kirjoiteta kovinkaan kattavaa opinnäytettä. Luin tässä äskettäin mediatekniikan opinnäytteen, jossa oli vain kaksi lähdettä (yritysten verkkosivuja). Enpä kehuisi sellaisen opinnäytteen monipuolisuutta, jossa on käytetty lähteenä vain kahta nettisivua, eikä sellaisista rakenneta mitään teoriapohjaa. Puhdas referointi tai pelkkien nettisivujen käyttö ei todellakaan onnistuisi kandissa tai gradussa.
[/quote]
Wikipedia on itse asiassa nykyisin jo suhteellisen hyväksytty lähde. Ei toki kaikissa tapauksissa, mutta amk-opinnäytteissä kyllä. Amk-tutkinto ja kandin tutkinto on samantasoisia tutkintoja, mutta ei niiden ole tarkoituskaan olla samanlaisia. Amk on paljon käytännönläheisempi ja opinnäytteissä pureudutaan usein johonkin yhteen tiettyyn ongelmaan, kun taas yliopistopuolen lopputyöt perustuvat teoriaan ja aineistoon ja ovat siten ehkä syvällisempiä.
Emme tiedä mikä arvosana tästä on tullut, eli onko opinnäytteiden parhaimmistoa, ja toisaalta kyllä yliopistoissakin menee läpi kaikenlaisia kandintöitä (nimimerkillä kokemusta on), eli eivät nekään kaikki ole teorialla kehystettyjä.
Lähdeviitteitä pitää olla, eikä se silti tarkoita, että kaikki on referaattia. Jos tekee esim. johonkin aineistoon perustuvia päätelmiä, niin silloinkin pitää merkitä viite. Viittauskäytännöt muutenkin vaihtelevat oppiaineittain, joten niitä on vähän hankala vertailla.
Muutaman opinnäytetyön luettuani olin kyllä aivan ihmeissäni nro 3 mainitsemasta lähteiden käytöstä. Lähes joka ikisen tekstikappaleen perässä oli viittaus. Eli joko viittaustekniikka hakusessa tai sitten viitattu oikein, eli kaikki edeltävä teksti oli jonkun toisen päätelmää. Ja lähteiden taso oli useammassa työssä yritysten nettisivuja ja pahimmassa tapauksessa wikipediasta...Miten ihmeessä tuollaiset työt voi mennä edes läpi? Eikä ne mielestäni ole minkään tason tutkimuksia vaan enemmän esitelmiä joissa esitetty pintaraapaisu jostain aiheesta, ja usein työ tehty vielä parityönä.
Muutaman opinnäytetyön luettuani olin kyllä aivan ihmeissäni nro 3 mainitsemasta lähteiden käytöstä. Lähes joka ikisen tekstikappaleen perässä oli viittaus. Eli joko viittaustekniikka hakusessa tai sitten viitattu oikein, eli kaikki edeltävä teksti oli jonkun toisen päätelmää. Ja lähteiden taso oli useammassa työssä yritysten nettisivuja ja pahimmassa tapauksessa wikipediasta...Miten ihmeessä tuollaiset työt voi mennä edes läpi? Eikä ne mielestäni ole minkään tason tutkimuksia vaan enemmän esitelmiä joissa esitetty pintaraapaisu jostain aiheesta, ja usein työ tehty vielä parityönä.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:21"]
Lähdeviitteitä pitää olla, eikä se silti tarkoita, että kaikki on referaattia. Jos tekee esim. johonkin aineistoon perustuvia päätelmiä, niin silloinkin pitää merkitä viite. Viittauskäytännöt muutenkin vaihtelevat oppiaineittain, joten niitä on vähän hankala vertailla.
[/quote]
Lähdeviitteitä on tietysti oltava, mutta niitä pitäisi käyttää monipuolisesti ja luontevasti pitkin tekstiä, eikä vain mekaanisesti tekstikappaleen lopussa. Mekaaninen viittaustapa (eli aina kappaleen lopussa ja vain yksi lähde) kielii usein referoinnista, kuten jo mainitsin. Lähteet pitäisi laittaa ns. keskustelemaan keskenään.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:28"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:21"]
Lähdeviitteitä pitää olla, eikä se silti tarkoita, että kaikki on referaattia. Jos tekee esim. johonkin aineistoon perustuvia päätelmiä, niin silloinkin pitää merkitä viite. Viittauskäytännöt muutenkin vaihtelevat oppiaineittain, joten niitä on vähän hankala vertailla.
[/quote]
Lähdeviitteitä on tietysti oltava, mutta niitä pitäisi käyttää monipuolisesti ja luontevasti pitkin tekstiä, eikä vain mekaanisesti tekstikappaleen lopussa. Mekaaninen viittaustapa (eli aina kappaleen lopussa ja vain yksi lähde) kielii usein referoinnista, kuten jo mainitsin. Lähteet pitäisi laittaa ns. keskustelemaan keskenään.
[/quote]
Nuo lähdeviitteet ja niiden merkitseminen on usein oppilaitoskohtaista, eli voi olla että Lahden amk:ssa on ohjeistettu toimimaan noin. Teoriaosuudessa pitääkin olla lähdeviitteet, ei sinne voi keksiä juttuja omasta päästään, sitä varten on tuo tutkimusosa (eli tässä tapauksessa opparin loppuosa), jonne raportoidaan oman tutkimuksen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset. Ei niitä tulekaan sekottaa teoriaviitekehykseen, joka siis koostuu _jo olemassa olevasta_, tutkitusta tiedosta.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:13"]
Tuo opinnäyte on lähes pelkkää referaattia lähteistä ja sen paljastaa se, että lähes jokaisen tekstikappaleen lopussa on viite. Joissain alaluvuissa on käytetty vain yhtä lähdettä ja viite on merkitty aina kappaleen loppuun. Wikipediaa ei pidä käyttää opinnäytteissä, vaan sen avulla pitäisi etsiytyä alkuperäislähteille. Lähteiden pitäisi olla monipuolisia, sillä muutaman lähdeteoksen avulla ei kirjoiteta kovinkaan kattavaa opinnäytettä. Luin tässä äskettäin mediatekniikan opinnäytteen, jossa oli vain kaksi lähdettä (yritysten verkkosivuja). Enpä kehuisi sellaisen opinnäytteen monipuolisuutta, jossa on käytetty lähteenä vain kahta nettisivua, eikä sellaisista rakenneta mitään teoriapohjaa. Puhdas referointi tai pelkkien nettisivujen käyttö ei todellakaan onnistuisi kandissa tai gradussa.
[/quote]
Wikipedia on itse asiassa nykyisin jo suhteellisen hyväksytty lähde. Ei toki kaikissa tapauksissa, mutta amk-opinnäytteissä kyllä.
[/quote]
Siellä ammattikorkeassa varmaan onkin näin mutta ei yo:lla. Meille tehtiin selväksi heti kättelyssä, että mihinkään Wikipediaan tms. on turha viitata kun sen joutuu kuitenkin muuttamaan kunnon lähteeksi. Että parempi tehdä alusta asti kunnolla ja etsiä ne hyvät, asialliset lähteet.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:47"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:28"][quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:21"]
Joo. Mutta luulisin että tämä edellinen opinnäytetyötä referoinnista syyttänyt tarkoitti sitä, että teoriaosuudessakin asiaa tulisi käsitellä eri lähteiden kautta siten, että lähteet keskustelevat keskenään..
Esimerkiksi Mattilan (2008; 3) ja Kukkolan et al. (2010; 2) mukaan vähäluminen ja leuto talvi ennustaa viileää kesää, kun Pikkola & Miinalainen (2012) taas eivät näe asioiden välillä mitään yhteyttä. Ratilainen (2013) taas nostaa tutkimuksessaan esiin...
Tämä siis ihan OT, en ole lukenut opinnäytetyötä josta aloittaja puhui tai muutenkaan ota kantaa sen lähdemerkintöihin.
Lähdeviitteitä pitää olla, eikä se silti tarkoita, että kaikki on referaattia. Jos tekee esim. johonkin aineistoon perustuvia päätelmiä, niin silloinkin pitää merkitä viite. Viittauskäytännöt muutenkin vaihtelevat oppiaineittain, joten niitä on vähän hankala vertailla.
[/quote]
Lähdeviitteitä on tietysti oltava, mutta niitä pitäisi käyttää monipuolisesti ja luontevasti pitkin tekstiä, eikä vain mekaanisesti tekstikappaleen lopussa. Mekaaninen viittaustapa (eli aina kappaleen lopussa ja vain yksi lähde) kielii usein referoinnista, kuten jo mainitsin. Lähteet pitäisi laittaa ns. keskustelemaan keskenään.
[/quote]
Nuo lähdeviitteet ja niiden merkitseminen on usein oppilaitoskohtaista, eli voi olla että Lahden amk:ssa on ohjeistettu toimimaan noin. Teoriaosuudessa pitääkin olla lähdeviitteet, ei sinne voi keksiä juttuja omasta päästään, sitä varten on tuo tutkimusosa (eli tässä tapauksessa opparin loppuosa), jonne raportoidaan oman tutkimuksen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset. Ei niitä tulekaan sekottaa teoriaviitekehykseen, joka siis koostuu _jo olemassa olevasta_, tutkitusta tiedosta.
[/quote]
Joo. Mutta luulisin että tämä edellinen opinnäytetyötä referoinnista syyttänyt tarkoitti sitä, että teoriaosuudessakin asiaa tulisi käsitellä eri lähteiden kautta siten, että lähteet keskustelevat keskenään..
Esimerkiksi Mattilan (2008; 3) ja Kukkolan et al. (2010; 2) mukaan vähäluminen ja leuto talvi ennustaa viileää kesää, kun Pikkola & Miinalainen (2012) taas eivät näe asioiden välillä mitään yhteyttä. Ratilainen (2013) taas nostaa tutkimuksessaan esiin...
Tämä siis ihan OT, en ole lukenut opinnäytetyötä josta aloittaja puhui tai muutenkaan ota kantaa sen lähdemerkintöihin.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 19:18"]
Miksi tuollaisia heppoisia sepustuksia suoltavien koulujen on sitten oltava väkisin ammatti_korkea_kouluja?
[/quote]
Mieluitenhan amk:t haluaisivat olla yliopistoja. Kun eivät sitä suomeksi voi olla, niin englanniksi sitten kuitenkin, "university of addplied sciences".
Tuossa jälleen hyvä esimerkki AMK-lopputyöstä josta metodologia uupuu täysin, samoin teoria (tiedeteoreettisesta kehyksestä puhumattakaan).
Että ei, ei ole tämäkään edes kandin tasoinen suoritus.