Opettajat hoi! Mitä todellisuudessa ajattelette kiusatuista lapsista?

Sosiaalisella itsemurhalla tarkoitan mm. seuraavia käyttäytymismalleja:

Alakouluikäinen luennoi pihalla astrofysiikasta tai jostain muusta tieteenalasta, silminnähden vaivaantuneelle ja tympääntyneeltä näyttävälle saman ikäiselle yleisölle.  Syyllistyin mm. juuri tähän.

Oppilas ei ymmärrä muiden sanatonta viestintää ja tulkitsee tilanteet väärin. Tästä seuraa jatkuvasti kiistatilanteita. Leikkien sääntöjen noudattamatta jättäminen.

"Ripustautuminen" sellaisiin henkilöihin, jotka hienovaraisesti yrittävät ilmaista etteivät pidä tästä. Erityisen hankalia voivat olla rajut ihastumiset vastahankaiseen kohteeseen. Väkisin johonkin porukkaan tuppautuminen. Toisten toiminnan määräily.

Ns. suosittujen oppilaiden suora matkiminen.

Kaveruuden hakeminen oudoilla tavoilla sekä poikkeavat eleet.

Tavallisuudesta poikkeavissa tilanteissa tapahtuva outo käytös. Esimerkiksi vaikka raivokohtaukset, paikalta poistuminen, vaikeus muuttaa sopimusta, tms.

puutun kiusaamiseen. Kiusattuja on hyvin monenlaisia. Useinmiten tunnen empatiaa kiusattua kohtaan. Kerran olen tavannut kiusatun, josta ymmärsin täysin miksi häntä kiusattiin - toki silti puutuin siihen, monin eri tavoin - mutta oli todella vaikeaa, koska lapsi onnistui ärsyttämään minuakin, ja koen kuitenkin olevani hyvin kärsivällinen.

Säälittää, tuntuu pahalta. Jotkut lapset tekisi mieli ottaa mukaan kotiin,turvaan pahalta maailmalta. Joillekin tekisi mieli antaa potku persauksille, että jotenkin reipastuisivat eivätkä olisi niin reppanoita (saaliita kiusaajille). Toisaalta tekisi mieli sanoa näiden vanhemmillekin että voisivat auttaa lasta esim. ulkonäköasioissa. Jotkut lapset ärsyttävät minuakin, ja ymmärrän miksi heitä kiusataan. Nämä saattavat ollq kiusaajia itsekin.

Pitää lisätä vielä, että huono hygienia (oppilas haisee ja on silmin nähden likainen), sekä ikäkauteen sopimaton vaatetus, saavat heikommat käytöstavat omaavat kommentoimaan.

Puutun kiusaamiseen jos näen. En välkkävalvonnassa jää juttelemaan yksinäisten kanssa, saatan kyllä kysäistä, että onko kaikki ok tai kannustaa menemään mukaan vaikka hippaan. Ei ole hyväksi oppilaalle jos jatkuvasti hengailee vain opettajien kanssa, se ei edistä kavereiden löytymistä ikätovereista. 

Mitä sitten ajattelen kiusatuista...hmm, se kyllä riippuu hirveästi lapsesta. On oikeasti karua sanoa näin, mutta kyllähän osasta kiusatuista sen tietää miksi ovat kiusattuja. Ikävä tai outo käytös pistää silmään ja muut oppilaat tarttuvat siihen helposti ja alkavat karsastaa ja vältellä kyseistä lasta. Tietenkään ketään ei saa käytöksestään huolimatta kiusata, se on selvä. Mutta on oikeasti aika hankala joskus naama peruslukemilla puolustella ja perustella miksi pitää ottaa kaikki leikkiin mukaan, myös se oppilas joka ihan aina aiheuttaa agressiivisella käytöksellään leikeissä riitaa ja tappeluita, provosoituu ja räjähtää joka pikkuasiasta. Itsekin tiedän, että leikit sujuisivat koko porukalta mukavammin kun tämä yksi ei olisi mukana. Ja en itsekään haluaisi lasten asemassa viettää aikaa kyseisen oppilaan kanssa, joten ymmärrän kyllä muita vaikken sitä näytäkään. Mutta minkäs teet. Kun tämmöinen lapsi on pois koulusta, menee päivä rennommin koko luokalta. Vaikea pitää tunteita kurissa kun yksi hankaloittaa koko luokan dynamiikkaa ja sitten tulee kotoa soittoa, että mussukkaa kiusataan... No onko joku ihme?!

Toinen alatyyppi on sitten nämä hyvin hiljaiset oppilaat. Osa on hiukan jos voi sanoa "nyhveröitä", siis sellaisia hyvin arkoja ja jotenkin olemukseltaan reppanoita. Ei välttämättä oikein mitään harrastuksia, näkymättömiä, hissukoita, ei kovin hauskoja muiden mielestä ja arkoja osallistumaan leikkeihin. Osa itkuherkkiäkin. Heitä minun käy oikeasti kovasti sääliksi. Ymmärrän kyllä miksei heitäkään oteta mukaan, eihän kukaan jaksa loputtomiin hakea leikkiin ja vetää perässään kivirekeä jos toinen ei koskaan oma-aloitteisesti osoita kiinnostusta. Mutta en todellakaan hyväksy sitä, vaikka jollain tasolla ymmärränkin. Näitä lapsia koitan sitten kannustaa löytämään kaltaistaan seuraa, yli luokkarajojenkin. Ja jos on reippaita ja kivoja oppilaita luokalla, koitan saada heitä hakemaan näitä vetäytyviä mukaan leikkeihin.

Ja sitten se kolmas yleinen tyyppi on täysin kummallisista syistä kiusatuksi päätyneet. Siis että en näe mitään syytä miksi näin on käynyt. En ymmärrä enkä tiedä ymmärtävätkö lapsetkaan. Tähän puutun myös hanakasti.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:27"]

Kummeli-hahmoille kuuluu nauraa.

[/quote]

Se ei kannata. Korjaat kai vuotavan ämpärinkin survomalla sen säleiksi.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:23"]

Jos opettajan lapsi kiusaa, niin sitä ei pysäytävillit hevosetkaan.

[/quote]Yleensä siihen on kyllä helpompi puuttua kuin jonkun muun kiusaajan toimintaan. Voi toki olla poikkeuksiakin.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 18:12"]

Puutun kiusaamiseen aina kun näen. Yksinään seisoskelevaa tervehdin välituntivalvojana ollessani, mutta en jää juttelemaan muutamaa lausetta pidemmäksi aikaa. Juttelemaan jääminen ei ole suotavaa, koska valvontatehtävä jää silloin hoitamatta.

Olen aikanaa ollut itse kiusattu ja näen nykyään, että osasyynä oli oma sosiaalinen kömpelyyteni ja as-piirteisyys. En osannut olla muiden koululaisten keskellä "ihmisiksi" vaan käyttäydyin muiden mielestä oudosti. Näen aina silloin tällöin lapsia, jotka käyttäytyvät samaan tapaan kuin minä ja minua surettaa katsella kun he tekevät "sosiaalista itsemurhaa" eli tekevät heidän kanssaan kaveeraamisen tavalla tai toisella vaikeaksi. Tälläiset lapset tarvitsisivat asiaan koulutetun aikuisen tukea ja apua.

[/quote]

Ilmoitathan asiasta oppilaan opettajalle / lv:lle, ja kuraattorille tai terveydenhoitajalle ?

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 18:36"]

Hyvin monesta kiusaajatytöstä tietää heti alkumetreillä jos tämä ei paukahda paksuksi ennen kuin täyttää 18, niistä tulee oikeesti jotain. Sellainen hallitsija-rooli vaikuttaa kauas

[/quote]

Tämä riippuu siitä, kuinka hyvin ympäristö hyväksyy asian. Minä viskelen tuollaisten rattaisiin pikkumaisia kapuloita aina kun pystyn, ellei kyseisen tapauksen henkilöhistoria ole hyvin linjassa senhetkisen suoriutumisen kanssa. Homman nimi on lähes aina all show, no go.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:57"]

Ja sitten se kolmas yleinen tyyppi on täysin kummallisista syistä kiusatuksi päätyneet. Siis että en näe mitään syytä miksi näin on käynyt. En ymmärrä enkä tiedä ymmärtävätkö lapsetkaan. Tähän puutun myös hanakasti.

[/quote]

Omilta kouluajoiltani muistan, että juuri niissä umpikieroimmissa tapauksissa opettajat menivät jotenkin hämilleen ja jättivät varmuuden vuoksi puuttumatta. Lähes kaikki kyseisiä tapauksia läheltä seuranneet oppilaat ymmärsivät kyllä, mutta eivät koskaan sanoneet mitään, koska oikeasti häiriintyneen oloisesta tyypistähän kannattaa pysyä mahdollisimman kaukana. Nämä tapaukset olivat niitä, jotka kaikessa hiljaisuudessa muuttivat lasten välistä ryhmädynamiikkaa. Hyvinvoivat pärjääjät ottivat tapahtuman osallisiin etäisyyttä, ja varsinaiset kiusaamisen osapuolet joko vajosivat syvemmälle rooleihinsa tai ryhtyivät vihaamaan toisiaan.

Kun kohtalaisen stressaantunut ja kiireinen ihminen törmää johonkin kyllin vaikeaan ja väärään, hän vain haluaa unohtaa koko asian. Varsinkin pitkän aikavälin seuraamuksia ajattelemattomat ja muutenkin puutteellisella elämänkokemuksella varustetut lapset nostavat kätensä pystyyn ja toteavat ällistyneinä mielessään, että onneksi minulla on sentään ihan hyvä koti. Siellä on ainakin turvallista.

Sillä välin vääryyden kohteeksi joutunut suoristaa maahan pudonneet rillinsä ja totuttelee odottamaan seuraavaa iskua, kenties miettien elämän mielekkyyttä ylipäätään. Noh, ei pidä olla tosikko nipo. Hehe.

Peruskouluikäisten maailmassa valitettavasti pääsee suosioon olemalla joko rakastettu tai pelätty. Pelätyt pyörittävät showtansa huumorilla sekä myöskin huumorin varjolla. Syy on yksinkertainen: muuta yrittäessäänkin he vaikuttavat koomisilta. Kunnollisuutta vasta harjoittelevassa ja kovin heterogeenisessä ympäristössä onkin helppo keventää tunnelmaa hauskalla hassuttelulla sekä oikeaan että väärään aikaan.

Mikäli kyseessä on oikeasti tällainen tapaus, sen käsittelemättä jättäminen aiheuttaa massiivisen kolauksen asioiden todellisen laidan nähneiden vesseleiden oikeudentunnolle.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:01"]

Omilta kouluajoiltani...

[/quote]

Eli hieman lyhyemmin ilmaistuna hemmotellut kusipäävajakit kiusaavat reiluja ja kilttejä vajakkeja. Toisista tulee überkarismaattisia sekoituksia Vesa Keskistä, sisilialaista ja Ville-Jare-Gallea, ja toisista erakonkaltaisia. Kerranhan sitä vain eletään, joten hieman hitaammalla käyvä turvaa painoarvonsa kyynärpäätaktikoinnilla. Pahimmassa tapauksessa jälkikasvunsa vitosrivin nähnyt mamma jopa kannustaa siihen.

Yläasteaikoina yhtä tyttöä kiusattiin luokallamme. Olin yksi luokan suosituista tytöistä ja ilmeisesti jotain "valtaa" oli myös muihin (etenkin poikiin). No, pojat sitten kiusasivat tätä tyttöä ja heittelivät kuminpaloilla. Useamman kerran kävin hakemassa kuminpalat pois, jotta heittely loppui. Monta kertaa myös pyysin lopettamaan. Tilanne rauhoittui näinä kertoina. Myönnän kyllä, että monesti en puuttunut asiaan.

Kerran sitten eräs opettaja pyysi jäämään tunnin jälkeen. Kysyi sitten muiden lähdettyä, että kiusaanko kyseistä tyttöä? Olin aivan huuli pyöreänä! Mitä ihmettä?! Oliko se opettaja aivan sokea asialle, minä olin ainut joka puolusti tyttöä julkisesti muita vastaan! Ja ainut jolla tosiaan oli jonkinlainen mahdollisuus ja halu hallita tilannetta.

Lopetin siihen pisteeseen puolustamisen. Totesin että ilmeisesti parempi olla sekaantumatta ollenkaan, kun ainut palaute oli opettajan puhuttelu. Vieläkin vihastuttaa epäoikeudenmukainen kohtelu vaikka tästä on vuosia.

Osa opettajista on kyllä aivan sokeita ja idiootteja.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:29"]

Yläasteaikoina yhtä tyttöä kiusattiin luokallamme. [...]

Lopetin siihen pisteeseen puolustamisen. Totesin että ilmeisesti parempi olla sekaantumatta ollenkaan, kun ainut palaute oli opettajan puhuttelu. Vieläkin vihastuttaa epäoikeudenmukainen kohtelu vaikka tästä on vuosia.

[/quote]

Kiusasitko sitten muita tyttöjä? Entä poikia? Toivottavasti et aio kostaa kokemaasi vääryyttä maailmalle yleisesti.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:50"]

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:29"]

Yläasteaikoina yhtä tyttöä kiusattiin luokallamme. [...]

Lopetin siihen pisteeseen puolustamisen. Totesin että ilmeisesti parempi olla sekaantumatta ollenkaan, kun ainut palaute oli opettajan puhuttelu. Vieläkin vihastuttaa epäoikeudenmukainen kohtelu vaikka tästä on vuosia.

[/quote]

Kiusasitko sitten muita tyttöjä? Entä poikia? Toivottavasti et aio kostaa kokemaasi vääryyttä maailmalle yleisesti.

[/quote]

En kiusannut yhtään ketään. Suosittu olin sen vuoksi, että olin erinomainen oppilas, avulias ja kiltti, mutta myös samaan aikaan osasin pitää hauskaa huonommin koulussa pärjäävien kanssa.

Luonteeltani olen hyvin oikeudenmukainen ja siksi juuri puolustinkin tyttöä.Yhtälailla koin, että minua kohdeltiin erittäin epäoikeudenmukaisesti opettajan taholta.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:05"]

Se pitää myös muistaa, että kiusatun käytös muuttuu kiusaamisen myötä. Ei vain niin, että ensin lapsi syntyy outona ja sitten kas häntä aletaan kiusata.

[/quote]

Minusta se meenee useimmiten niin, että kun ensin kiusataan alkaa varoa ja saattaa siksi käyttäyty "oudosti". Usein todella "oudot" ovat outoja koska heitä on kiusattu kauemmin.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:55"]

En kiusannut yhtään ketään. Suosittu olin sen vuoksi, että olin erinomainen oppilas, avulias ja kiltti, mutta myös samaan aikaan osasin pitää hauskaa huonommin koulussa pärjäävien kanssa.

[/quote]

Sama vika Rahikaisella, mutta en nyt sentään ollut automaagisen avulias niitä raggareita kohtaan. Yritin lähinnä tarjota heille rauhallista esimerkkiä sikailun hetkinä, ja pidin muutenkin kohtalaisen etäisyyden. Joitakin tämä neutraalius ärsytti mahtavasti.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:29"]

Yläasteaikoina yhtä tyttöä kiusattiin luokallamme. Olin yksi luokan suosituista tytöistä ja ilmeisesti jotain "valtaa" oli myös muihin (etenkin poikiin). No, pojat sitten kiusasivat tätä tyttöä ja heittelivät kuminpaloilla. Useamman kerran kävin hakemassa kuminpalat pois, jotta heittely loppui. Monta kertaa myös pyysin lopettamaan. Tilanne rauhoittui näinä kertoina. Myönnän kyllä, että monesti en puuttunut asiaan.

Kerran sitten eräs opettaja pyysi jäämään tunnin jälkeen. Kysyi sitten muiden lähdettyä, että kiusaanko kyseistä tyttöä? Olin aivan huuli pyöreänä! Mitä ihmettä?! Oliko se opettaja aivan sokea asialle, minä olin ainut joka puolusti tyttöä julkisesti muita vastaan! Ja ainut jolla tosiaan oli jonkinlainen mahdollisuus ja halu hallita tilannetta.

Lopetin siihen pisteeseen puolustamisen. Totesin että ilmeisesti parempi olla sekaantumatta ollenkaan, kun ainut palaute oli opettajan puhuttelu. Vieläkin vihastuttaa epäoikeudenmukainen kohtelu vaikka tästä on vuosia.

Osa opettajista on kyllä aivan sokeita ja idiootteja.

[/quote]

Mulle tapahtui aivan sama juttu aikoinaan! Jouduin rehtorin puhutteluun ja pyytämään anteeksi "kiusaamaltani" luokkakaverilta, vaikka oikeasti yritin puolustaa häntä kiusaamiselta ja tutustua kaveriin muutenkin paremmin (uusi oppilas meidän luokalla). Lienee selvää että se tuttavuudenteko jäi sitten siihen.

No eipä siihen kiusaamiseen usein ole mitään "syytä", kunhan joku pitää saada silmätikuksi. Kuten jos jotakuta kiusataan ja toinen häntä puolustaa, kiusataan sitten toistakin. Tytöt ovat myös todella kateellista porukkaa nuorena, jos joku on nätti ja saa kaikkien haluaman poikaystävän niin sitten jätetään porukasta pois systemaattisesti, mustamaalataan ja ei kutsuta bileisiin. Suurimmalla osalla kiusatuista kiusaaminen ei johdu heistä (jos siis itse olisivat ilkeitä ja vaikeita tapauksia) vaan kiusaajista. Vika on aina vain ja ainoastaan kiusaajan, joka on aina väärin.

Jokseenkin outoa että tällaisessa keskustelussa toiset tuntuvat jotenkin puolustelevan kiusaamista hakemalla uhreista syytä kiusaamiselle, että aivan kuin toisia ihmisiä saisi kiusata jos ovat erilaisia kuin se lauma. En ihmettele enää kyllä niitä lapsellisia työpaikkakiusaajiakaan miksi sellaisiakin on, toiset ilmeisesti jämähtävät jonnekin 5v. tasolle. Itse kun en edes pienenä kiusannut ketään, minulle opetettiin että se on väärin ja ketään ei saa kiusata. Vaikka ei jostakusta niin kauheasti pitäisi, kaikkia pitää silti kunnioittaa ja kohdella hyvin. Kivoja ajatusmalleja vaan näyttää toisilla olevan, että se uhri on syypää itse kohteluunsa. Muistakaahan samat ajatukset sitten kun joku kiusaa omaa lastanne, tai teitä työpaikalla tai tulee vaikkapa pahoinpitelemään kadulla, syyhän on sitten aina muissa kuin siinä kiusaajassa.

Koulukiusaajat pitäisi mielestäni aina erottaa väliaikaisesti tai jopa kokonaan, jos jatkavat kiusaamista vielä sen tultua ilmi. Ne jotka eivät osaa käyttäytyä, pitää saada lopettamaan sairas touhunsa ja muiden normaalien saatava olla rauhassa, on väärin että kiusatut saavat pelätä mennä kouluun. Kyllähän kaikki tietävät koulukiusauksen pahimmat seuraukset, joten sellainen pitäisi kitkeä heti alkuun ja valvoa sitä kunnolla, mikään ei oikeuta uhreissa kiusaamiseen.

Jos maailma olisi haavemaailma ei kukaan kiusaisi ketään. Evoluutio on kuitenkin syystä tai toisesta säilyttänyt sellaiset ryhmädynamiikan ilmiöt, jotka mahdollistavat kiusaamisen ja jopa lisäävät sitä.

Kiusaamista saadaan vähennettyä puuttumisella, mutta kokonaan sitä ei pystytä kitkemään pois, niin pitkään kun uudet sukupolvet kehittymättöminen aivoineen tulevat kouluun.

Riippuu tapauksesta, mutta viimeksi otti päähän. Kyse oli lukiolaisista. Onko ihan pakko kiusata sitä heikkoa ja arkaa? Kiusaisivat pikkukovikset toisiaan mielummin...

Joskus kiusattu on minusta itse kiusaaja tai alistaja, jolloin en jaksa olla kauhean empaattinen. Mutta jos kiusaaminen on todellista, niin tottakai se harmittaa ja siihen yrittää puuttua.