Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri ei anna lastensa kävellä yksin kouluun
11.02.2014 |
Satuinpa kuulemaan taukohuoneessa tällaista. Lapset ovat 10- ja 12-vuotiaat. Matkaa on vajaa kilometri, ei tienylityksiä. Syy siihen, ettei lapset saa kävellä yksin kouluun, on kuulemma se, että reitti on niin mutkainen(?!), ettei lapset opi sitä. Jonkun pitää siis aina viedä lapset kouluun, mieluiten autolla. Jos kumpikaan vanhemmista ei ehdi, niin isoäidin tai tädin täytyy kuskata. Joskus on kai käynyt niin onnettomasti, että lapset ovat keskenään joutuneet kävelemään kouluun, niin mitä nämä hysteeriset vanhemmat tekevät? Soittelevat opettajille varmistaakseen, että lapset ovat päässeet kouluun.
Anteeksi, mutta mitä helvettiä?! Ymmärrän kyllä, että lapsista tavallaan kuuluu olla huolissaan, mutta eikö tuollainen mene jo vähän yli? Luulisi, että tuo häiritsee lapsen itsenäistymistä, kun ei luoteta sen vertaa, että osaisi edes yksin mennä kouluun.
Lisättäköön tähän vielä, että kumpikin lapsi on ns. normaali, ei erityislapsi.
Kommentit (3)
Ja ite kävelin 7-vuotiaasta asti kilometrin kouluun yksin tai sitten veljien kanssa, jos sattui koulu alkamaan samaan aikaan. Muistaakseni 9 vanhana sai kouluun mennä pyörällä. En usko, että mikään kilometrin matka voi olla niin mutkainen, etteikö lapsi sitä oppisi. Onhan olemassa erilaisia taloja, puita, muita maamerkkejä jne.
Voi lapsiparkoja, kun vanhemmat noin huonoja, etteivät edes koulumatkaa anna oppia rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaverini antaa lapsensa kävellä yksin esikouluun. Antaa myös olla aamulla yksin kotona ennen esikoulua ja esikoulun jälkeen, koska ei tykkää olla hoidossa.
Tämäkin menee mielestäni yli, sieltä toisesta päästä.
No huh huh.