Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen kanssa keskustelu...
20.02.2014 |
...on meillä yksi tyhjän kanssa. Olemme 30 vuotiaita ja meillä on lapsi. Kaikki päätökset, käytännön asiat, laskujen maksut - eli kaikki mikä kuuluu normaalisti arkeen - saan itse tehdä. Äsken yritin taas keskutella hänen kanssaan meidän tilanteesta: olen todella väsynyt pyörittämään arkea yksin ja olemaan vastuussa kaikesta. Kyllä mies käy töissä, mutta siitäkin yleensä valittaa. Olen vanhemmiltani saanut mallin perhe-elämään jossa yhdessä asioista keskustellaan ja MOLEMMAT ehdottavat asioita/ratkaisuja jne. Meillä tosiaan nämä keskustelut ovat yksinpuhelua, jossa nostan pöydälle jonkun asian, kysyn miehen mielipidettä, itse kaivan esiin ratkaisun ja lopuksi vielä toteutan. Koskaan ei mies tarjoa tai ehdota ratkaisua tai halua keskustella mistään. Ilmeisesti hänen lapsuudessaan heillä kotona äiti teki kaikki päätökset ja veti arkea, koska isä asui ja oli toisella paikkakunnalla töissä - kävi joka toinen viikonloppu kotona.
Mikä tähän nyt olisi ratkaisu? Olen väsynyt ykson vetämään tätä perhettä. Haaveilen jatkuvasti, että vain pakkaan itselleni laukun ja lähden. No niinhän ei aikuinen voi toimia kun on lapsikin. Mutta siltä tuntuu.
Kommentit (24)
En oikein osaa auttaa, kun en alun alkaenkaan olisi valinnut kumppanikseni keskustelutaidotonta miestä. Miksi tämä asia on nyt alkanut vaivata? Vai oliko mies tosiaan ennen erilainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein osaa auttaa, kun en alun alkaenkaan olisi valinnut kumppanikseni keskustelutaidotonta miestä. Miksi tämä asia on nyt alkanut vaivata? Vai oliko mies tosiaan ennen erilainen?
Teillä on sellainen ongelma, johon varmasti pariterapia auttaisi. Jos mies ei siihen suostu, voit mennä itsekin. Aihepiiristä o myös kirjoja.
Melkein tuntui kuin olisin lukenut omaa tekstiä.. Täällä siis kohtalotoveri.. Poikkeuksena vain että minulla miehen lisäksi huolehdittavana 2 lapsukaista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekeekö mies ylipäätään aloitteita missään, kun asioita pitää hoitaa?
Ja sitten jos mies tekeekin päätöksiä, on hän heti patriarkaattia ylläpitävä sovinistisika, joka alistaa vaimoaan koska ei anna hänen tehdä päätöksiä. Naisilla ei mene koskaan hyvin, ja vika on aina miehissä. Ei mitään uutta av-palstalla. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aviomiehen kanssa voi keskustella. Avomiehen vielä jotenkin, samoin kuin poikaystävän. Ainoat miehet joiden kanssa voi oikeasti keskustella ovat vain kavereita.
Nämä valittajat ovat ilmeisesti samoja, joiden mielestä kumppanin valinnassa ei saa olla nirso vaan täyty ottaa, mitä saa. Todellisuudessahan se menee niin, että sellaisen saa, mihin tyytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:57"]
Ja sitten jos mies tekeekin päätöksiä, on hän heti patriarkaattia ylläpitävä sovinistisika, joka alistaa vaimoaan koska ei anna hänen tehdä päätöksiä. Naisilla ei mene koskaan hyvin, ja vika on aina miehissä. Ei mitään uutta av-palstalla. :D
[/quote]
Mutta eihän ap tässä halua, että mies tekisi yksin päätökset, vaan että osallistuu päätöksentekoon YHDESSÄ vaimon kanssa. Silloin menee naisilla hyvin :)
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:34"]En oikein osaa auttaa, kun en alun alkaenkaan olisi valinnut kumppanikseni keskustelutaidotonta miestä. Miksi tämä asia on nyt alkanut vaivata? Vai oliko mies tosiaan ennen erilainen?
[/quote]
Kun tapasin mieheni lähes 7 vuotta sitten oli hän aivan toisenlainen. Nimenomaan saatoimme keskustella tuntikausia lähes mistä vain. Hän osasi tehdä päätöksiä ja oli nähnyt maailmaa. Minä tulkitsin hänet silloin erittäin vahvaksi persoonaksi ja luulin löytäneeni kumppanin, jonka kanssa arki sujuisi hyvin. Hyvin se sujuikin ensimmäiset vuodet. Mutta n.4 vuotta sitten alkoi pikku hiljaa tulla hiljaista. Ei siis kerralla yön yli tuo tapahtunut vaan vähä vähältä huomasin, että olenkin kaikesta vastuussa. Ja nyt olen viimeiset kaksi vuotta yrittänyt tästä keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:41"]Teillä on sellainen ongelma, johon varmasti pariterapia auttaisi. Jos mies ei siihen suostu, voit mennä itsekin. Aihepiiristä o myös kirjoja.
[/quote]
Pariterapiassa käytiin ja terapeutti oli sitä mieltä, että meidän ongelmat on todella vaikeita. Ei kuitenkaan pystytty jatkamaan kun miehen työajat muuttuivat sellaisiksi ettei koskaan päässyt kun olisi ollut käynti. Aika vaikea käydä terapiassa kun terapeutti työskentelee kl. 9-17 ja mies on töissä 8-16 ja jokainen käyntikerta olisi 1,5 tuntia - lyhyempää aikaa ei voi varata. Mies ei voi ottaa vapaata noita käyntejä varten, koska työpaikalla on yt-neukkarit menossa ja työpaikka on muutenkin uhattuna.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:49"]Kai se mies hoitaa jos itse alatte ihan passiivisiksi?
[/quote]
No ei hoida. Mulla nousi seinä pystyyn pari viikkoa sitten (vaikea masennus) enkä enää pystynyt edes sängystä nousemaan ylös. Kaikki oli hoitamatta kunnes lääkitys saatiin mulla siihen kuntoon, että sain itsestäni taas edes vähän irti. Tämä on ennenkin koettu ja nähty.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 18:57"]Ja sitten jos mies tekeekin päätöksiä, on hän heti patriarkaattia ylläpitävä sovinistisika, joka alistaa vaimoaan koska ei anna hänen tehdä päätöksiä. Naisilla ei mene koskaan hyvin, ja vika on aina miehissä. Ei mitään uutta av-palstalla. :D
[/quote]
No en todellakaan ole sitä mieltä, mutta varmasti sellaisiakin naisia löytyy. Itse pidän vahvoista miehistä, jotka tekevät yhteistyötä naisen kanssa. Tiedän pareja, joilla on fifty-fifty jaettu kaikki ja heitä ihailen.
Meillä vähän samantapainen ongelma, paitsi että mies kyllä haluaisi olla perheen pää. Hän on liian aloitekyvytön ja pelkää vissiin ottaa vastuuta muita koskevissa päätöksissä.
Itseä kyllä väsyttää olla se joka on aina loppukädessä vastuussa kaikesta. Itsessäkin kyllä vikaa kun usein tulee tavoiteltua liikaa täydellisyyttä ja mies taitaa vähän pelästyä.
Jaa että unohdit sitten alkuperäisesä viestissä mainita, että terapiaa on kokeiltu? Hehheh, hiukka rupes vaikuttamaan provolta taas.
Tuollainen mies se on mullakin: yksin saan hoitaa asiat ja kotityöt. Jos jätän tekemättä, hommat odottaa kunnes teen ne. Esim meillä oli kerran tiskit tiskaamatta kaksi viikkoa kun pyysin miestä ne hoitaan. Syötiin sitten kertakäyttöastioista. Puhtaita vaatteitaan ei saa laitettua kaappiin koskaan. Muita kotitöitä en edes viitsi pyytää tekeen. Olen juuri jäänyt pienemmän lapsemme kanssa kotihoidon tuelle kotiin ja tänään alkoi valittaan, koska meinasin mennä töihin etten vaan loju. Tämä oli kuitenkin yhdessä sovittu, että olen kotona vielä pari vuotta lasten kanssa. Meni ehkä vähän ohi mutta just nyt on tosi huono päivä ja oli avauduttava...
Alue: Aihe vapaa
Tällaisia miehiä tuntuu olevan paljon palstalaisilla, ikävää. Enkä edes osaa auttaa, kunhan kerron, että olen seurustellut kolmen miehen kanssa ja kaikki ovat olleet kykeneviä keskusteluihin... Mikä tuuri???