Kerro meille tarina, mikä yllättävä asia ratkaisi sen, että sait työn?

Ennen työhaastattelua juttelin aulaemännän tms. kanssa niitä näitä odotellessani sisäänpääsyä. Häneltä putosi joku paperi, nostin sen ylös jne. Myöhemmin huomasin, että hän ei ollut aulaemäntä vaan tuleva pomoni, joka halusi testata, miten suhtauduin tulevaan alaiseeni (hain siis toimistopäälliköksi). Sain siis paikan.

Haastattelijat olivat käyneet saman lukion kuin minä, kaikki eri vuosikymmeninä ja kaiken lisäksi haastattelijat eivät tienneet että olivat olleet samassa lukiossa ja loppu haastattelu meni siihen että muistelivat oliko heillä samoja opettajia, heidän opintojensa välissä oli 15v, minä sitten istuin hiljaa ja lopuksi totesivat, että eiköhän tämä ole tässä, koska voit aloittaa.

Olin kesätyöpaikkaan (4kk) tietohallinnon puolella ainoa naishakija amiksesta. Muut oli amk ja miehiä. Sain paikan. Jälkeenpäin tajusin miksi, olin halvin vaihtoehto :D Tosin sit ei yhden opiskeluvuoden jälkeen tietoa ja taitoa ollut niin paljoa, mitä he olisivat halunneet minun tekevän/osaavan. Se projekti mihin minut palkattiin venyi enkä päässyt sitä tekemään, homma olisi ollut enempi ehkä copy-paste tehtävää. Ehkä seuraavana kesänä ottivat sit pätevämmän. Mut onneksi osasin hoitaa osan asioista ihan hyvin ja sain pääkäyttäjävastuun yhdestä tietoväylästä (joka vastasi sen hetkistä kapasiteettiani). Kyseessä oli siis iso firma. Ja jossain palavereissa kyllä ihmettelin mitä mä siellä lipitän kahvia ja syön pullaa, ku en ymmärrä mistä ne puhuu. Ei ollut tyhmä fiilis ei :D

kyllä siihen liittyi pikkarit, tai niiden olemattomuus.

[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 00:09"]

kyllä siihen liittyi pikkarit, tai niiden olemattomuus.

[/quote]

tästä haluan kuulla enemmän... :)

olen onnistunut pistämään avoimen hakemuksen tiettämättäni sopivaan aikaan. Pienellä työnantajalla rekrytointi voi viedä paljon resursseja, joten ainoana haastateltavana olen onnistunut saamaan työpaikan.