Väitän, että nykyinen taantuma johtuu luksuslaukuista.

Läntinen maailma elää taloustaantumassa. Rahat on loppu. Mutta mitstä se johtuu ja miten tähän tilanteeseen on päädytty? Jos nyt ajatellaan taloutta jonkinlaisena koneena joka nielee raaka-aineita, työvoima vastaa polttoainetta jolla kone käy ja kone tuottaa tavaroita, niin miksi kone yskii? Mahdollisia selityksiä on monia. Raaka-ainepula: jos raaka-aineet loppuu tai kallistuu, niin koneella ei mitään mistä valmistaa tavaroita ja tuotanto supistuu. Työvoimapula: jos vaikka jokin kulkutauti iskisi ja suuri osa työvoimasta makaisi sängyn pohjalla sairaana, kone ei kävisi ja taas se johtaisi tuotannon supistumiseen. Väitän kuitenkin, että taantuma johtuu siitä, että olemme tuhlanneet raaka-aineita turhuuksiin.

Öljynhinta nousee koko ajan ja sen sijaan, että työvoima valjastettaisiin rakentamaan aurinkopaneeleja, jotka tuottavat melkein ilmaista energiaa, työvoima on valjastettu tuottamaan luksuslaukkuja. Pidemmän päälle tämä on kestämätöntä. Kun öljy loppuu, meillä on kasa luksustuotteita mutta ei energiaa.

Sama juttu terveydenhuollon kanssa. Ihmiset tuhlaavat resursseja kauneusleikkauksiin ja muuhun hömppään kun resurssit pitäisi suunnata sairauksien parannuskeinojen etsintään. Kumpi on parempi: se, että flunssaan löydetään vihdoinkin lääke (jotta työvoima voi jatkaa koneen käyttämistä) vai silikonitissit? Kysymys on valinnasta. Mihin resursseja käytetään ja kuka päättää niiden käytöstä?

Tämän graafin pitäisi selventää mitä yritän sanoa. Kannattaa vilkaista.

http://solarpowerrocks.com/solar-trends/a-sick-graph-iraq-war-spending-vs-spending-on-renewable-energy/

Nyt varmaan ajattelette, että nämä em. ongemat korjaantuvat kun kuluttajat ymmärtävät ettei heillä enää ole varaa luksuslaukkuihin tai silikonitisseihin. Näin ei tule käymään koska maailman varallisuus on hyvin keskittynyttä ja rikkaalla eliitillä ei ole mitään syytä panostaa halvempaan energiaan tai laadukkaaseen terveydenhoitoon. Heillähän on jo riittävästi energiaa ja laadukas terveydenhoito. Köyhillä, joita me kaikki suuressa mittakaavassa olemme, taas ei ole varaa tehdä investointeja. Markkinataloudessa tuotetaan niitä asioita jotka menevät kaupaksi ja jos köyhillä ei ole varaa ostaa jotain, niin sitä ei myöskään tuoteta. 

Lopputulos on, että me köyhät tuhlaamme resurssejamme keskinäiseen kilpailuun (mitä muutakaan varten kauneusleikkaukset ovat?) jotta pääsimme eliittiin ja saisimme nauttia  hyvästä elintasosta. Samalla kuitenkin tämä kilpailu kuluttaa resurssejamme ja ajaa meidät entistä enemmän nurkkaan. Me kilpailemme itsemme hengiltä.

Meidän täytyy lopettaa keskinäinen kilpaileminen ja alkaa sijoittaa resursseja sinne missä ne tuottavat eniten hyvinvointia. Miedän täytyy kieltäytyä ostamasta luksustuotteita ja ostettava sen sijaan jotain hyödyllistä ja kestävää: aurinkokennoja, sähköautoja, helposti korjattavia kodinkoneita, puhelimia jotka eivät mene rikki kastumisen tai putoamisen takia, jne. Meidän on vaadittava parempaa laatua ja enemmän palkkaa. Meidän on kieltäydyttävä mainosten houkutuksista ja ajateltava pitkäjänteisesti.