Tajusin just että elän varmaan aika kurinalaista elämää

Mielenkiinnosta kyselen, että montko tuntia töitä teet päivittäin ja montako kotitöitä? Enta montako tuntia olet lasten kanssa joka päivä? Oletan että olet aikatauluttanut nämäkin mahtumaan elämääsi tarkalleen...

Harmi, ettei sun lapset kuulu sun hauskanpito -osastoon mitenkään... rasitteitahan ne monelle onkin, kyllä oma aika on pop.

Oon töissä 8-16. Sen jälkeen ollaan kotosalla tai jossain muualla lasten kanssa. Pikkasen ennen seiskaa lähden joko salille tai lenkille. Sen aikaa kun mä olen poissa lapset touhuilee isänsä kanssa tai sitten leikkivät kavereiden kanssa (ovat jo aika isoja). Oon kotona kasiin mennessä. Sitten aloitellaan iltapuuhat lasten kanssa.

ap

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 09:58"]

Harmi, ettei sun lapset kuulu sun hauskanpito -osastoon mitenkään... rasitteitahan ne monelle onkin, kyllä oma aika on pop.

[/quote]

VIetän ihan kaiken mun vapaa-ajan lasten kanssa, lukuunottamatta sitä aikaa kun käyn salilla tai lenkillä. Ollaan siis yhdessä tosi paljon.

ap

Kyllä huomaa miksi ihmiset voi niin huonosti nykypäivänä jos paheksutaan sitä että äiti käyttää tunnin päivässä oman kunnon ylläpitämiseen.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 09:52"]

Syön tosi terveellisesti. Herkuttelen yhdellä suklaapatukalla perjantaisin. Nukun joka yö viikolla noin 8,5 tuntia. Käyn joka toinen päivä salilla ja joka toinen päivä juoksemassa. En juo enkä polta, ikinä.

Lasten kanssa en mitenkään nipota. Katon etteivät syö liikaa herkkuja ja että tulee liikuttua tarpeeksi.

Mulla on hyvä olo koko ajan. Ei väsytä tms. Kuulostaako mun elämä teistä ahdistavalta? Mulle hauskanpito on sitä kun pääsen tekemään kunnon salitreenin ja sen jälkeen juoksemaan ja sit saunaan.

[/quote]

Ei kuulosta ahdistavalta. Meilläkin syödään terveellisesti. Nukun hyvät yöunet joka yö. Käyn salilla 4x viikossa, lenkillä 2x viikossa. Kotona kaikki pyritään pitämään järjestyksessä ja kamat minimissä, säästyy aikaa siivoamiselta muuhun. Vaikka meidän lapsen kanssa olemiseen.

En polta enää, juon silloin tällöin alkoholia kyllä. Karkkia en syö ollenkaan.

Muiden mielestä elän varmaan kurinalaisesti, mutta olen ihan onnellinen ja nautin pienistä asioista. Juuri siitä salitreenistä, pelihetkistä tai tutkimusmatkoista luonnossa lapsen kanssa, elokuvailloista miehen kanssa, hiljaisuudesta yms.

Kurinalaista eloa? Aika tavalliselta elämältä tuo enemmänkin kuulostaa...

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 10:10"]

Kyllä huomaa miksi ihmiset voi niin huonosti nykypäivänä jos paheksutaan sitä että äiti käyttää tunnin päivässä oman kunnon ylläpitämiseen.

[/quote]

Peesi tälle. Ei osata vissiin mitenkään ajatella, että on lastenkin edun mukaista, jos vanhemmat pysuvät terveinä pitkään. Ties vaikka olisivat aikanaan sitten apuna hoitamassa lapsenlapsiakin. Nykyään taitaa olla trendikkäämpää saada huonojen elintottumjsten seurauksena keuhkoveritulppa 29-vuotiaana kuin olla elämänsä vedossa. 

Kyllä tuo ainakin minusta kuulostaa kamalan tylsältä ja liian organisoidulta elämältä. Sellaisen robottimaisen suorittajan elämää. Ei sopisi spontaanille luonteelleni.

Ei kuulosta ahdistavalta, mitä terveellisemmin itse elän, sitä onnellisempi ja hyvinvoivampi olen. Herkut, mässäily ja sohvalla löhöäminen on helppoa ja tuo hetkellistä helppouden mielihyvää, mutta oikea hyvinvointi ja onni lähtee kyllä siitä, että oikeasti huolehtii itsestään.

Tsempit AP:lle :)

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 10:33"]

Kyllä tuo ainakin minusta kuulostaa kamalan tylsältä ja liian organisoidulta elämältä. Sellaisen robottimaisen suorittajan elämää. Ei sopisi spontaanille luonteelleni.

[/quote]

Minä olen aika impulsiivinen ja spontaani. Onneksi salikäynnit joustaa ja niitä voi siirrellä menojen mukaan. Omat yllätysmenot saattaa olla vierailuja kavereille kahville, johonkin autoreissulle kuvaamaan jotain tai käymään jossain missä ei ole ennen käyty tms. Periaatteessa arjella on omat uomansa, työajat mutta muu on ihan vapaata aikaa ja jos tuntuu että on hyvä ilma ja tahtookin uimaan eikä salille niin siitä vaan.

On minulta kysytty miten ehdin ylipäätäsäkään mitään mutta ei se ole ongelma. Lenkillä menee yksi vilaus eikä salillakaan koko iltaa vietetä jos/kun sinne menee.

-7-

Tuohan on ihan ihanne. Itse en pysty tuollaiseen, esim. nukkuminen ei onnistu. Olisihan se ihanaa jos voisi noin suositusten mukaan elää terveenä ja kaikin puolin onnellisena.

ei kuulosta ahdistavalta vaan ihanalta! Itsekin elän vähän samoin, tosin nukkumaan en ehdi noin paljon, koska joudun arkisin heräämään jo 5.30, teini-ikäisen äidin on mahdonta mennä nukkumaan joka ilta yhdeksältä.

En ole aina elänyt näin, vasta nyt keski-ikäisenä, ja nautin siitä ihan kauheasti :)

Minä taas elän hyvin epäsäännöllistä elämää, en kuntoile, käytän alkoholia välillä runsaastikin jne eikä minua  myöskään väsytä oikein koskaan, olen hoikka jne. En vaihtaisi aloittajan elämäntapaan ;-)

Mutta joo, yksilöitähän me ihmiset tässä asiassa ollaan. Jo ihan synnynnäinen temperamenttipiirre rytmisyys paljolti määrää sitä tarvitseeko tai pystyykö edes ihminen säännölliseen rytmiin ja rutiineihin. Ap:n onnen lähde olisi minulle kauhistus ja minut onnelliseksi tekevä boheemi elämäntyyli varmaan ahdistaisi ap:ta kovasti.

Kuulostaa ihanalta! Mä olen erityisen kade noista yöunista. Alle 33-vuotiaana nukuin itsekin aina sen 8 h yössä eikä ikinä ollut väsyneitä päiviä. Sitten stressaava ajanjakso pilasi mun unenlahjat ja nyt 35-vuotiaana koen olevani vanha ja väsynyt.

t. Lilli

Aika nopeasti tuollaiset "elämän raamit" luokittelee ihmistä tuntemattomille. Äkkiseltään elän kyllä säännöllistä elämää mutta kun miettii että käyn nukkumaan kun huvittaa, lomalla herään kun ehdin, salille menen kun siltä tuntuu, ei ole aikatauluja.

Lisäksi olen tällainen taiteellinen ja boheemi sielu ja haluan tavallaan elää helppoa elämää. Saatan lähteä reissuun ja olla siellä ennalta tuntemattoman ajan yms. Saatan valvoa yön piirtäen tai maalaten jos on hyvä fiilis päällä :)

-7- & -12-

Mä rakastan liikkumista, mutta mulla on esim. nyt parin vuoden ajan ollut ruoka tärkeämpää. En pääse salille, lenkillä vain kävelen koiran kanssa jne. Musta tuntuu, että näin löllönä ei edes voi mennä ihmisten ilmoille kuntoilemaan. 

Ja nyt kaipaankin vinkkiä, että miten sä tyydytät herkkutarpeesi vain yhdellä suklaapatukalla? Miten voit olla syömättä enempää kaikkia herkkuja? Vai oletko aina ollut tuollainen? Mä olen aina "kadehtinut" sun kaltaisia ihmisiä ja joskus ollut itsekin sellainen sillä erotuksella, että olen aina syönyt liikaa. Nuorempana sain vain kilot pysymään poissa rankalla liikkumisella.

Ja ei kuulosta ahdistavalta sun elämä, vaan ihanalta. Varmaan upeaa olla pirteä, nauttia elämästä ja vieläpä näyttää upealta vaatteisa. =)

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 10:48"]

Minä taas elän hyvin epäsäännöllistä elämää, en kuntoile, käytän alkoholia välillä runsaastikin jne eikä minua  myöskään väsytä oikein koskaan, olen hoikka jne. En vaihtaisi aloittajan elämäntapaan ;-)

Mutta joo, yksilöitähän me ihmiset tässä asiassa ollaan. Jo ihan synnynnäinen temperamenttipiirre rytmisyys paljolti määrää sitä tarvitseeko tai pystyykö edes ihminen säännölliseen rytmiin ja rutiineihin. Ap:n onnen lähde olisi minulle kauhistus ja minut onnelliseksi tekevä boheemi elämäntyyli varmaan ahdistaisi ap:ta kovasti.

[/quote]

Ihanaa! Ihan kuin oma viestini paitsi, että alkoholia käytän usein, mutta vain yhden-pari annosta kerrallaan.

Ap:n elämä vaikuttaa tosi ahdistavalta :O Mulle on tarpeeksi rutiinia, että yritän pitää edes lasten ruokailut, nukkumiset yms. suunnilleen samoissa ajoissa (kesällä näistäkin joustettiin). Itsellä on todella vaihteleva rytmi päivissä. Fiiliksen mukaan mennään ;)

Oon aina ollut tarkka mun syömisistä. Mulle tulee parempi olo siitä kun syön kahvin kanssa ruisleivän kuin siitä jos syön vaikka pullan. Pidän mielessä sen minkälainen olo on jälkeenpäin kun on jotain syönyt. Eli jos syön hampurilaisen -> ällö olo vs. syön kalaa ja salaattia -> hyvä olo.

Samoin jos joskus tekiskin mieli lösähtää sohvalle illaksi, niin lähden lenkille koska sen jälkeen on varmasti parempi olo kuin löhöilyn jälkeen.

ap