Lue keskustelun säännöt.
Helluntailaisuus - Rangerit - asiaa
02.06.2013 |
Poikani on ystävystynyt talven aikana uudessa koulussa helluntailaisuus-liikkeeseen kuuluvan luokkakaverin kanssa. Kulkevat koulumatkat yhdessä, soittelevat aina kun mahdollista ja ilmeisesti kaikki asiat jaetaan kaverin kanssa, kuten ekaluokalla on tapana.
Pojat ovat muutaman kerran vierailleet toistensa kotona ja tässä viime viikolla poikani kysyi, saako hän mennä xx:n mukaan ranger-toimintaan syksyllä. MInä olin öö-aapisen laidalla ja lupasin selvitellä asiaa. Netistä kahlaten löytyy kaikenlaista puolesta ja vastaan. Ilmeisesti on tiiviisti uskontoon sidottu partiolais-tyyppinen toiminta?
Ennenkuin kukaan ottaa asiakseen kirjoittaa soopaa, sanon, että uskonto ei ole itsessään peikko. Itse olen kasvanut vl-suvussa ja vaikken suoraa kontaktia enää liikkeeseen pidä, tuntuu uskonto edelleen tärkeältä. Siis siinä itsessään ei mitään pahaa. Mutta millaista toiminta on muuten, kukaan ei oikein pysty kertomaan tavoitteista tai muusta. Poika toi eilen jonkun ranger-lapun, jossa kerrottiin kevään toiminnasta.
Eli mitä mieltä, poika on aktiivinen liikkuja ja hänellä on jo futis-treenit, uintitreenit sekä kalastus-harrastus, tottunut liikkuja siis, mutta onko tämä ranger-juttu millainen lisä tuohon nippuun, pojan ajan riittävyydestä olen huolissani, leikki kuuluu vielä tokaluokkalaisenkin elämään, sillekin pitää jättää aikaa.
Kommentit (5)
Millähän perusteella tuo äskeinen antoi vastauksensa? Royal Rangers - toiminta on hyvin samanlaista kuin luterilaisten partio, eikä heillä ole yhtään sen enempää kristillistä kasvatusta kuin partiossakaan. Helluntailaiset ovat muutamia opinkohtia lukuunottamatta luterilaisten kaltaisia. Uskon pakkosyöttöä ei ole, vaikka hengelliset asiat ovatkin toiminnassa esillä. Kannattaa viedä poika sinne muutaman kerran ja katsoa tykkääkö hän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat luterilaiset lapseni ovat käyneet paikallisissa Rangreissa. Toimintaa vetävät vapaaehtoiset ja toiminta on tietysti sitten vetäjiensä näköistä. Toiminta on sopinut parhaiten juuri alakouluikäisille, yläkoululaisina kaikki ovat alkaneet pitää sitä tylsänä (ei tarpeeksi haasteita) ja lopettaneet.
Toiminta on paljolti rentoa yhdessä puuhailua. Käydään marjametsässä ja yöretkillä, leivotaan, järjestetään soppalounasta helluntailaisten "jumalanpalveluksen" yhteyteen, käydään katsomassa vanhuksia, ommellaan, opetellaan solmuja, käydään pulkkamäessä ja luistelemassa, leikitään ja pelataan. Ei siis todellakaan mikään tavoitteellinen stressiharrastus. Hegellistä ohjelmaa on kohtuullisen paljon, mikä meistä on vain hyvä asia. Ja ainakin täällä meillä ovat hyvin hienotunteisia eivätkä ole yrittäneet "kaapata" ketään. Välillä vähän nolottaa kun emme maksa heidän seurakuntaansa edes mitään ja käytämme hyväksi heidän toimintaansa silti. Olemme siis itsekin aktiivisia uskovaisia, luterilaisia sellaisia.
On Halla-Aholaisuutta syrjiä uskontoja. Kaikki uskonnollinen toiminta niin JEES!
Minä tiedän yhden, joka on tuossa toiminnassa mukana. Hän ei ole mikään lalakoululainen, vaan lähse kolmekymppinen. Hän on ollut toiminnassa mukana useamman vuoden ja kavereita stiä kautta paljon. ELi ei vain ihan pienten alakoululais´ten juttu.
kohta voit sanoa hyvästit pojallesi, kaappaavat hänen mielensä ja lakkaa pitämästä teihin yhteyttä ellette käänny helluntalaisiksi, ihan tosissaan, ovat vaarallisia ihmisiä, vaikka esittävät ihan muuta.