Olisiko sinusta noloa jos teinisi kävisi juttelemassa koulupsykologilla?

No ei olisi. Noloa olisi jos ei olisi valmis hakemaan apua, jos sellaiseen olisi tarve (ja aikaan olikin, kun niin moni läheinen kuoli pienellä aikaa)

Nyt kaverin lapsi kävi psykologilla, jotta sai lausunnon a2-kielestä vapauttamiseen.

Miksi olisi noloa? Tyhmempää jos ei hae apua. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 22:22"]

No ei olisi. Noloa olisi jos ei olisi valmis hakemaan apua, jos sellaiseen olisi tarve (ja aikaan olikin, kun niin moni läheinen kuoli pienellä aikaa)

Nyt kaverin lapsi kävi psykologilla, jotta sai lausunnon a2-kielestä vapauttamiseen.

[/quote]Selitätkö? Siis lausunto tarvitaan kieliopinnosta vapautttamiseen?

Mun teini on käynyt koulupsykologilla, muilla psykologeilla ja psykiatrilla ja voin kertoa, ett oli aika paljon isommat huolet kuin joku vanhemman nolottaminen.

koulupsykologi testaa oppimisvaikeuksia ja kognitiivisia taitoja sekä muistia ja kirjoittaa niihin liittyviä lausuntoja esim koulua, ajokorttia tms varten sekä myös osana isompia tutkimuksia esim adhd:sta tai muista neurologisista ongelmista ja tai psykologisista sairauksista jos ne oireilee kouluvaikeuksina.

Ylimääräisestä kielestä. Kieliopinnoissa tuli vaikeuksia ylimääräisestä kielestä ja jotta sen sai lopettaa piti olla jos vaikka mitä lausuntoa, oppilashuollon kokoontumista ja ties mitä. En niin tarkkaan ole kysellyt.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 22:22"]

No ei olisi. Noloa olisi jos ei olisi valmis hakemaan apua, jos sellaiseen olisi tarve (ja aikaan olikin, kun niin moni läheinen kuoli pienellä aikaa)

Nyt kaverin lapsi kävi psykologilla, jotta sai lausunnon a2-kielestä vapauttamiseen.

[/quote]Selitätkö? Siis lausunto tarvitaan kieliopinnosta vapautttamiseen?

[/quote]äjos on aloittanut a2 -kielen alakoulussa neljännellä tai viidennellä, sitä ei voi myhemmin lopettaa, vaikka yläkoululssa huomaakin, että se on liian raskasta - ellei ole jotain erityistä syytä. Kielellinen hahmotusvaikeus voi olla tällainen syy.

Ei kait sillä ole mitään väliä onko se noloa? Vielä nuoruusiässä erilaiset häiriöt esim. mielialassa tms. on mahdollista kuntouttaa ja nuori voi jatkaa tasapainoisena ja hyvinvoivana elämäänsä, sitten myöhemmin elämässä kyky kuntoutua on jo heikompi. Nuorella on kaikki mahdollisuudet saada tuen avulla ongelmansa voitetuksi. Joka neljäs lapsi ja nuori - ja joidenkin arvioiden mukaan jopa joka toinen - hyötyisi ammattiavusta. Monen lapsen ja nuoren, kuin myös aikuisen, elämään kuuluu  menetykset, eikä sille nuori mitään  voi, jos läheinen vaikka sairastuu tai kuolee, vanhemmille tulee avioero tai tapahtuu muuta sellaista, minkä käsittelyyn voi tarvita ammattilaisen apua. Ei siinä ole mitään noloa. Surullista olisi, jos tätä apua ilman jäisi.

No ei todellakaan ole noloa. On typerää olla hakematta tukea jos tuntee siihen tarvetta. Sitä varten ammattilaiset ovat. On normaalia että elämässä tarvitsee tukea, kuka mitäkin sitten tarvitsee. Oma lapseni kävi aikanaan miettimässä kaverisuhteita ja sai hienosti apua ja neuvoja- ja ennekuin oli mikään paha tilanne edes. Monien tuttujeni lapset ovat tarvinneet apua, hyvinkin eri tavoin ja eri paikoissa.

Ei ole, itse hänet sinne halusinkin juttelemaan. Kotona oli teinin kanssa liian usein taistelua ja rähinää, koulukirjat lensivät seinille ja mistään ei tullut mitään. Tyttö kävi pari kertaa juttelemassa koulukuraattorin kanssa ja sen jälkeen koulupsykologin testeissä ja sieltä saimme lähetteen eteenpäin. Ihan varmasti kannattaa käyttää ammattilaisia apuna jos apua tarvitsee!

Ei ole noloa. Noloa on vain se, että tuollaista kysyt.

Meidän 8-luokkalainen on käynyt jännittämisen takia. On niin täydellisyyteen pyrkivä, että jännittää kokeita ja lähes kaikkia mahdollisia "suoritustilanteita". Ja ei ole noloa.

Minusta oli todella hienoa, kun lapsemme pääsi sinne! Ei edes ollut mitään isompia ongelmia, mutta hyvää se tekee.

Ei haittaisi. Mieluummin siellä kuin kotona. En oikein jaksa sitä teinilätinää kuunnella.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 22:20"]

Millaisten ongelmien takia siellä teinit oikein käy?

[/quote]

Ei todellakaan olisi noloa. Päinvastoin, olisi hyvä asia jutella ulkopuolisen kanssa, jos on jotain ongelmia. Kaikkea kun ei aina pysty vanhemmillekaan kertomaan, vaikka olisi kuinka hyvät välit.

Ei tietenkään ole.

Ei tietenkään olisi. Omistani osa on käynyt käsittelemäsäs kipeitä asioita kuten isänsä äkillistä kuolemaa ja minun vakavaa sairastumistani.

Ei todellakaan olisi. Oma teinini käy nuorisoklinikalla omasta tahdostaan,ihana että halusi itse mennä, kun yleensä sinne mennään kuulemma pakon sanelemana :)  Ongelmansa liittyvät lähinnä itsetuntoon ja koulukiusaamiseen.

Olis se vähän noloa, mutta mitä sitten, harmi vaan, ettei teinini suostu sinne menemään ja pakottamaankaan en voi alkaa...

Ei olisi. Itsekin kävin joskus ties kenelle juttelemassa kuulumisiani. Oli kiva puhua luottamuksellisesti, ja saada asiantuntijan mielipidettä.

Miten voisi olla noloa, että lapsi hakee helpotusta pahaan oloon juttelemalla asiantuntijan kanssa? Mun lapsen elämässä on ainakin ollut jos sun mitä avioeroa, vakavaa sairautta, ukin kuolemaa, kettuilevia luokkakavereita ja sen sellaista, että olen tosi tyytyväinen kun on käynyt juttelemasta niistä jonkun "ulkopuolisenkin! kanssa. Ja muuten meidän elämä on varsin turvallista, rauhallista, kunnollista ja keskiluokkaista ja lapsella hyvä koti ja ympärillä turvallisia, rakastavia aikuisia.